No categories

No categories

Avointa IT:tä kannattaa ajaa

Jaakko Stenhäll

21.08.2012

Kaupunginvaltuusto käsitteli eilen kahta suunnilleen samansisältöistä aloitetta kaupungin tietotekniikkaan liittyen: vihreät ja vasemmistoliitto halusivat kummatkin siirtyä kohti vapaiden ohjelmistojen käyttöä, ja esimerkiksi OpenOfficen (nyk. LibreOfficen) hyödyntämistä kaupungin laitteissa. Aloitteet eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin.

Aloite vaikuttaakin poikkeuksellisen heikolta välineeltä IT-asioiden edistämiseen: vasemmiston aloite oli jätetty loppuvuodesta 2010 ja vihreiden aloite puolestaan keväällä 2011. Painopiste avoimuudessa it-alalla on noista ajoista jo siirtynyt vähän toisiin taisteluihin. Lisäksi todellinen poliittinen ohjaus on aloitteilla vaikeaa, sillä hankintalakinsa osaavat virkamiehet kykenevät varmasti kirjoittamaan perustelut, miksi juuri kyseiseen ohjelmistoon ovat aikoinaan päätyneet.

Itse aloitteiden sisällöstä ja LibreOfficen käytöstä voi olla montaa mieltä, mutta kaupungin käsittely olisi silti voinut olla vähemmän yliolkaista: viittaus Gartnerin kritisoituun raporttiin tuo esiin lähinnä sen, että vastaajat eivät ole jaksaneet paneutua monimutkaiseksi mainitsemaansa asiaan, tai edes siitä käytyyn keskusteluun. Opetuskäytössä vastaan ei tule myöskään tehokäyttäjien ongelmia: esitelmät ja tutkielmat voi koulussa tehdä ihan hyvin LibreOfficella, ja näyttävät esitykset vaikka ilmaisella Prezi-ohjelmistolla. Vastauksessa avoimen lähdekoodin käyttö mainitaan harvoin esimerkein, joista aika kuvaavan vähämerkityksellinen on kaupungin Pegasos-potilastietojärjestelmän ajaminen Linux-ympäristössä. Jee!

Avoimempi IT ja avoin data pormestariohjelmaan

Tietojärjestelmien ja IT:n merkitys on laajempi kuin pari OpenOfficesta tehtyä aloitetta, puhumattakaan niihin saaduista välttelevistä vastauksista. Koko konsernia palveleviin tietojärjestelmiin käytetään Tampereella vuosittain 4–5 miljoonaa euroa. Edellä mainitusta luvusta puuttuvat vielä terveydenhuollon erilliset tietojärjestelmät, jotka helposti tuovat kustannuksia saman verran lisää. Mainintoja hallitusohjelmaan verrattavasta pormestariohjelmasta ei näistä löydy, toisin kuin vaikkapa kymmenen kertaa eri yhteyksissä mainituista puistoista.

Poliittista ohjausta siis tarvitaan ja IT-alan kohdalla kannattaisi ehkä toimia samalla tavalla kuin fiksussa ympäristöpolitiikassakin: vähennetään haittoja ja luodaan pohjaa uudelle yritteliäisyydelle. Esimerkeiksi haittojen vähentämisestä käyvät vaikkapa Otso Kivekkään erinomaisessa blogauksessaesille nostamat pointit, joista on helppo muokata periaatteita:

  •  hankinnoissa tulee saada käyttö- ja muokkausoikeus tilattuun lähdekoodiin tai
  • sen tulee olla muuten avointa
  • tietojärjestelmät tulee hankkia osissa ja
  • niiden rajapintojen tulee olla avoimia ja yhteensopivia.

Jos edes nämä asiat saataisiin Tampereella pormestariohjelmaan, olisi niillä mahdollisuus toteutuakin. Asiansa hoitavan pormestarin (tai apulaispormestarin) pitäisi ohjelmaa ajaa oikeasti, eikä vain tyytyä virkamiesten haluttomiin aloitevastauksiin. Samalla säästyisi myös rahaa, ja onnistumista voitaisiin mitata jonkinlaisella poliittisella tavoitteella. Järjestelmien pilkkomisen bonuksena myös pienemmät (usein vieläpä paikalliset) yritykset tai yritysyhteenliittymät voisivat pärjätä kilpailussa.

Avoimen IT:n ohella kaupunki tarvitsee avointa dataa. Ensinnäkin kyse on demokratiasta: verovaroin tuotettu tieto pitää saada käyttöön ja julkiseksi. Kaupungin tulo- ja menovirtoja ei kaupungin (vaikeasti saavutettavien) sivujen kätköistä helpolla löydy, muutamaa pdf-dokumenttia lukuunottamatta, joista tietojärjestelmien investointiluvutkin* on kaivettu. Pienellä tahdolla mahdollisuus olisi niin paljon parempaan.

Hyvästä tahdosta sinällään ei ole puutetta: kaupungin tilastosihteerit kyllä lähettävät excelit pyydettäessä. Jos asiasta olisi maininta pormestariohjelmassa, ei kaupungin eri yksiköiden tarvitsisi itse yrittää asiaa edistää niin tuskaisesti kuin aloitetta lukiessa vaikuttaa:

“Tietohallinto ja Tietula työstävät yhdessä parhaillaan toimintamallia, jonka avulla kaupungin tietovarantoja voidaan avata kaikkien käyttöön turvallisesti ja tarkoituksen sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.”

Alkuun ei tarvittaisi kuin pari tilastoa csv-muotoon, oma sarja Tampereella Apps4Finlandiin, Demolalle ja/tai Konelalle teemapäivä pystyyn ja Tampere olisi Suomen kärjessä. Pienten projektien ja niiden tuomien ideoiden jälkeen kaupallisempikin hyödyntäminen voisi olla taas hivenen helpompaa.

*) Joista melkoisella tuskalla voi saada aikaan visualisointeja.

Comments are closed.