No categories

No categories

Boheemisuuden voima

jarikaivooja

10.10.2012

Massatyhmyyden, älyn käytön puute ja joukkoajattelun aave kummittelevat maailmassa. Tämä hölmöyden aave on luonut toimimattomia rakenteita, laajamittaista korruptiota ja zombievelijärjestelmiä. Keskikertaisuuden, latteuden ja tasapäistäminen ideologia vallitsee liian monessa talouden, politiikan ja sosiaalisen organisaation ja ryhmän piirissä. Laiska ja vanhoja latteuksia toistava joukkoajattelu on keskeinen trendi globaalin talouden ohjauksessa ja ymmärtämisessä. Uusia ajatuksia esittävät boheemit ajattelijat leimataan helposti toisinajattelijoiksi ja veneen keinuttelijoiksi samalla kun keskinkertaisuudet ja status quon vartijat palkitaan ruhtinaallisin palkkioviroin ja bonuksin. Oman oksan vartijat torppaavat merkittäviä innovaatioita heittäen kapuloita hyvinvoinnin ja kehityksen rattaisiin.”

Tässä ote Boheemien manifestistä, joka on osa huomenna torstaina 11.10.2012 Pörssitalolla ensiesiintymisensä kokevaa kirjaa ”BohoBusiness”. Kirjassa on käsitellään monia eri tulevaisuusteemoja, mutta keskiössä ovat yhteiskunnan boheemit ja keskinkertaisuudesta erottuvat toisinajattelijat.

Yhä nykyäänkin kriittinen kyseenalaistaminen ja itsenäinen ajattelu on liian harvinaista monissa organisaatioissa – aina yliopistoja ja isoja korporaatioita myöten. Globalisaatiosta vastaavia organisaatioita vaivaavat samat ongelmat: uudistumiskyvyn puute ja aloitekyvyttömyys.

Emme eläisi yhä jatkuvaa finanssikriisiä, jos olisimme kyseenalaistaneet pankkien ja eri korporaatioiden toimintaan aikaisemmin. Meidän olisi myös uskallettava kyseenalaistaa valtion eri instituutioiden toimintaa.

Unohdamme usein, että valtion ja kuntien instituutiot ovat meidän palveluksessamme. Maksamme verotuksen kautta jokaisen virkamiehen palkat ja meillä tulisi olla oikeus vaatia hyvää hallintoa. Emme ole hallintoalammaisia.

Voimme hyvin selvästi nähdä, miten isojen haasteiden edessä ihmiskunta on. Isoihin haasteisiin tarvitsemme uusia radikaaleja ratkaisuja ja rohkeaa ajattelua. Boheemit muutosjohtajat ja uusien ideoiden esittäjät ovat avainasemassa, jos ja kun etsimme – ja aktiivisesti toteutamme uusia ratkaisuja ihmiskunnan isoihin ongelmiin.

Tarvitsemme uusia innovaatioita enemmän kuin koskaan. Tarvitsemme boheemisuuden ja kyseenalaistamisen voimaa.

Yhä vieläkin helposti turvaudumme liian itsestään selviin ratkaisuihin yrityksissä ja yhteiskunnassa.

Turvallisuushakuisuus, omat mukavuusalueet, alhainen riskinottokyky ja keskinkertaisuus ohjaavat liikaa ajatuksiamme ja tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa. Tulevaisuutemme määräytyy humanisaation ja robotisaation yhteisvaikutusten kautta. Siksi ihmisen kannalta on tärkeää miettiä ihmisten ja robottien uudenlaista suhdetta. Tätä kysymystä käsittelemme laajasti ”BohoBusiness”-kirjassa.

Historiamme on täynnä mitä erilaisempia ja persoonallisempia boheemeja, jotka ovat monin eri tavoin vaikuttaneet kulttuurimme ja uusien ideoiden, inventioiden ja innovaatioiden syntyyn.

Boheemit yksilöt ovat olleet massoista erottuvia valonkantajia, jotka ovat rohkaisseet monia kulkemaan omia polkujaan. Näin boheemit ovat vaikuttaneet kulttuurimme sekä suoraan että epäsuoraan. Ilman boheemeja kulttuurimme ja yhteiskuntamme olisi tasapaksumpi, keskivertoisempi ja virikkeettömämpi.

Haluammeko tällaista yhteiskuntaa tulevaisuudessa? Voisimmeko ymmärtää boheemeja paremmin ja antaa heille lisää mahdollisuuksia toimia enemmän?

Voimme tehdä myös niin sanotun stalinistisen ajatustestin.

Jos poistaisimme historiasta ja valokuvista kaikki boheemit, ”valtavirrasta poikkeavat”, ”epäkorrektit”, ”vasenkätiset”, ”pellepelottomat” ja ”ei-salonkikelpoiset” henkilöt, olisi maailmamme huomattavasti tylsempi, paljon vähemmän kehittyneempi. Monet loistavat ideat ja innovaatiot olisivat jääneet toteutumatta ilman boheemeja yksilöitä.

Kulttuurihistoriaamme kuvaavista dokumentaarista valokuvista tulisi melko tyhjiä, jos poistaisimme niistä boheemit ihmiset ja ryhmät. Jäljelle jäisi pönöttäviä ja keskivertoja ihmisiä sisältäviä kiiltokuvia.

Haluammeko lisää jäykkien valtarakenteiden määrittelemiä kiiltokuvia ja “muka selvityksiä”- vai aitoja ihmisiä tekemään muutoksen yhteiskunnassamme?

Comments are closed.