No categories

No categories

Himasen tutkimusryhmän Sinisen kirjan 10 teesiä ja kommentit teeseihin

jarikaivooja

03.11.2012

Johdanto

Torstaina 1.1..2012 Säätytalolla järjestettiin tulevaisuusselontekoon liittyvä foorumi, jossa esiteltiin Pekka Himasen ja työryhmän kestävän kasvun raportin ensimmäinen vaihe – ”Sininen kirja”. Ryhmän keulakuva, Prof. Himanen ja työryhmän jäsenet esittivät monia kiinnostavia näkökohtia, jotka toivon mukaan herättävät laajempaakin kansalaiskeskustelua. Tässä blogiviestissäni käyn lävitse kirjassa esitettyjä teesejä ja kommentoin niitä lyhyesti. Tässä yhteydessä en pyri kommentoimaan mitenkään tyhjentävästi eri teesejä, vaan reflektoimaan lyhyesti nyt käsillä olevaa väliraporttia.

Talousteesi 1: Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta

Informationalismin eli informaatioteknologian ja johtamis- ja työkulttuurin kautta uudistetun organisoitumisen soveltaminen hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kasvattamiseen. Minimitasolla näin voidaan saada aikaan tuottavuuden parantuminen vähintään 0,25 % -yksiköllä, mikä merkitsee 2 miljardia euroa eli hyvinvointivaltion kestävyysvajeen pienentymistä 1 %-yksiköllä. Toteutusta varten hallituksen johdolla yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa tuottavan hyvinvoinnin diili, jossa on niin julkisen rahoittajan, työnantajaorganisaation, työntekijän kuin kansalaisen kannalta vahvat kannustaviksi korjatut intressit.

Talousteesi 1: kommentti

Tämä talousteesi on luonteeltaan yleinen. Se kohdentuu hyvin tärkeään asiaan eli tuottavuuteen. Teesin mukaan voisimme minimissään parantaa tuottavuutta minimissään 0,25 %-yksiköllä. Tämä tuottavuustavoite saavutettaisiin Sinisen kirjan mukaan perinteisen kolmikantayhteistyön pohjalta. Käytännössä tämän Talousteesi 1:n toteutus vaatisi koko yrityssektorin mukaan ottamista tuottavuustalkoisiin. Toisaalta asetettu tavoite tuntuu vaatimattomalta. Toisaalta tämän alueen tavoitteen saavuttaminen olisi perustuttava laajaan yrityssektorin kannustamiseen sekä myös kuntien toimintojen tuottavuuden parantamiseen. Julkisen sektorin tuottavuus ei muuten voi parantua, eikä myöskään yrityssektorin tuottavuus.

Suomessa on arviolta 318 951 yritystä (Tilastokeskuksen laskelma vuoden 2010 lopussa, Tilastokeskus 2011). Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä on 262 548. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 245 099 eli 93,4 prosenttia. Suomi on pienyrittäjien maa. Pienyrityksiä on 14 514 (5,5 %), keskisuuria 2 321 (0,9 %) ja suuryrityksiä 614 (0,2 %).Yritysten 350 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (52 %) syntyy PK-yrityksissä ja PK-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia.

Suomessa erityisesti PK-yritykset ovat lisänneet henkilöstöään viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Suomessa uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista kolme neljästä (3/4) on syntynyt PK-yrityksiin. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 62 prosentilla, keskisuuret 41 prosentilla ja mikroyrityksetkin 39 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt 24 prosenttiin.

Edellä esitettyyn viitaten Talousteesi 1 olisi mielestäni voinut huomioida paremmin pienyritykset kun informaatioajan hyvinvointiyhteiskunnasta keskustellaan. Myös kuntasektorille voisi asettaa omia tuottavuustavoitteita. Voi olla aika vanhanaikaista uskoa siihen, että tuottavuusasiat hoidellaan kolmikannan kautta kun puhutaan talouden ja yhteiskunnan dynaamisesta kehityksestä ennen vuotta 2030. Olisi ollut hyvä mainita kuntasektori erikseen tässä yhteydessä, koska sielläkin (jos missä) on mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen.

Teesi 2: Työhyvinvoinnin johtamis- ja työkulttuuri

Johtamis- ja työkulttuuriin kehittämiseen panostamisen kautta työhyvinvoinnin parantaminen. Minimitasolla parantuneen työhyvinvoinnin kautta pystytään saavuttamaan vähintään 20% vähennys työpahoinvoinnista johtuvista työpanosmenetyksistä eli 2 miljardia euroa tuloksena olevien positiivisten tuottavuusvaikutusten lisäksi. Tämän tuottavan hyvinvoinnin diilin toisen kohdan onnistuminen perustuu hallituksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyöhön, jossa on kaikille selvästi muotoillut vahvat intressit.

Teesi 2: kommentti

Tämä teesi keskittyy työhyvinvointiin, mikä on iso haaste työelämässä. Huono työelämä tuottaa mittavia kustannuksia yhteiskunnalle – sairauspoissaoloina ja varhaisena eläkkeelle jäämisenä. Työterveyslaitoksessa johtajana työskentelevän Guy Ahosen mukaan työpahoinvointi maksaa Suomelle 30 miljardia vuosittain. Tuosta 30 miljardin euron summasta suurin osa, noin 24 miljardia euroa, koostuu ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä ja niitä seuraavista työpanosten menetyksistä. Sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluu yhteensä reilut 5 miljardia euroa. Lisälaskua syntyy myös siitä, että työssään huonosti viihtyvä tekee hommiaan puoliteholla eikä ole kiinnostunut työnsä kehittämisestä.

Tämä teesi väittää, että johtamis- ja työkulttuurin muutoksilla voitaisiin säästää 2 miljardia euroa. Suhteessa Guy Ahosen tutkimukseen tuo luku kuulostaa pieneltä. Olisi siis hyvä ehkä tarkentaa, mitä nämä johtamis- ja työkulttuurin muutokset ovat? Millaisesta diilistä lienee kysymys kun puhutaan tuottavan hyvinvoinnin diilistä? Arvioisin, että tällaisen diilin tuottaminen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Jään kaipaamaan lisää konkreettisia toimintamalleja tässä kohdassa.

Talousteesi 3: Psyykkisen hyvinvoinnin lupaus eli hyvinvoivien osaajien ohjelma

Psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen kokonaisvaltaisesti panostamalla on mahdollista vaikuttaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliisiin psyykkisiin sairauksiin. Vaatimattomaksi aluksi näillä toimilla on tavoitettava vähintään 20% vähennys mielenterveyssyistä johtuviin työpanosmenetyksiin, mikä merkitsee 2 miljardia euroa. Pelkästään inhimillistä syistä tämä saa olla kuitenkin vain alku. Tämä laajennetun tuottavan hyvinvoinnin eli hyvinvoivien osaajien ohjelman kolmas kohta on myös onnistuakseen toteutettava yhteistyönä hallituksen, oppimis- ja kasvatusmaailman, työelämän osapuolten sekä muun muassa mielenterveyden asiantuntijoiden kanssa riittävän resursoinnein ja motivoivin intressein.

Talousteesi 3: kommentti

Tämäkin Talousteesi 3 on varsin tärkeä asia, koska monet työelämästä vetäytyvät sieltä juuri psyykkisistä syistä johtuen. Töiden psyykkinen kuormittavuus ja yhä kasvanut työstressi ovat isoja haasteita. Trendit mielenterveyspotilaiden kuntoutuksessa eivät ole olleet viime vuosina erityisen myönteisiä. Mm. resursseja on vähennetty ja psyykkisten ongelmien lääkityshoitoja on lisätty voimakkaasti kuten Sinisessä kirjassa todetaankin. Eri kuntoutusmuotojen tehokkuudesta ei välttämättä ole ollut riittävästi tietoa.

Olisi ollut hyvä kertoa tarkemmin mitä tuottavan hyvinvoinnin eli hyvinvoivien osaajien ohjelma sisältää. Otetaanko mallia kenties Ruotsista, jossa suuri määrä psykologeja joudutaan kouluttamaan uudelleen kognitiopsykologian tehokkaiden menetelmien hallintaan? Siirrytäänkö Suomessa sähköhoitoihin, kun Ruotsissa on havaittu niiden olevan yllättävän tehokkaita syvämasennuksesta kärsivien mielenterveyspotilaiden hoidossa? Lisää konkretiaa kaivattaisiin tähänkin Talousteesi 3:een. Kansainvälistä kognitiopsykologista tutkimustietoa ja terveystaloustieteellistä tutkimusta voisi edistää Suomessa ja pyrkiä hyödyntämään sitä paremmin.

Teesi 4: Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Työllisyysasteen nostaminen lamatason noin 70%:sta normaalille vähintään 75%:n tasolle.

Aivan minimissään on saavutettava hallituksen, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteisen sitoutumisen kautta tässä 2% -yksikön parannus, joka merkitsee 2 miljardia euroa eli kestävyysvajeen1%-yksikön pienentymistä. Lisätoimina on käytettävä seuraavaksi kestävän talouden toimina esitettyjä mm. työllistävän talouskasvun sekä työtä ja työllistämistä kannustavan verotuksen keinoja.

Teesi 4: kommentti

Tämänkin teesin ja tavoitteen asettelun yhteydessä ei mainita yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Kuitenkin työpaikat syntyvät tulevaisuudessa merkittävässä määrin yrityssektorille ja yritykset vastaavat työllistämisestä, jos julkista sektoria ei voida kasvattaa. Tässä yhteydessä olisi ollut hyvä mainita yhteiskunnallinen yrittäjyys eräänä mallina hoitaa vaikeasti työllistettävien työntekijöiden tuomaan haastetta. Työllistävä talouskasvu ei ole välttämättä mitenkään itsestään selvä trendi automaation, robotisaation ja ubiikkiteknologisen vallankumouksen maailmassa – ei ainakaan ilman sosiaalisia innovaatioita. Tämän teesin asettelun yhteydessä olisi tarvittu kriittisempää tarkastelua ja pohdintaa – jo ihan tilastotietojen valossa.

Talousteesi 5: Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Hyvinvointiyhteiskunnan eettisenä perustana olevan “puolet antaa ja puolet saada” -periaatteen palauttaminen eli työurien pidentäminen

Hyvinvointiyhteiskunnan eettinen perusta on sopimus, että puolet elämästä on työllä luomassa omaa ja huollettavien hyvinvointia – ja puolet saa olla sitten kokonaan hyvinvoinnin saavana puolena. Tämän mukaisesti työurien pidentäminen niin, että keskimääräisen työuran pituus eläkkeelle jäädessä on 37,5 vuotta. Hallituksen, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen uusi hyvinvointiyhteiskunnan sopimus, jossa tälle luodaan myös insentiivejä: eläkeiän sijaan ratkaisee työuran pituus eli jos opiskelee nopeammin tai siirtyy työelämään varhaisemmin, niin voi saada työuran täyteen jo aiemmin. Vastaavasti on muotoiltava selvät intressit sopimuksen osapuolille.

Talousteesi 5: kommentti

Varmasti tämäkin teesi on oikeansuuntainen. Keskimääräinen työuratavoite 37,5 vuotta on haasteellinen erityisesti korkeasti koulutetuille henkilöille. Jos opiskeluaikoja halutaan oikeasti alentaa, olisi hyvä keskittyä tutkintovaatimusten alentamiseen ja opinto-ohjelmien kattavuuden laskemiseen ja siirrettävä elinikäisen oppimisen koulutusvastuuta yrityksille. Yliopistojen täytyy miettiä opinto-ohjelma uusiksi jos tämä tavoite otetaan tosissaan.

Jo nyt on alettu kolmessa yliopistossa opiskeluiden lukumaksujen kerääminen. Jos lukumaksuja aletaan keräämään lisää ja opintovaatimukset pysyvät ennallaan, paineet lisätä työntekoa opiskeluiden ohella lisääntyvät ja opiskelemisesta voi muodostua eliitin etuoikeus. Yliopistouudistus ei ole ollut mikään menestystarina tähän mennessä. Suomalainen koulutusjärjestelmä toimii hyvin peruskoulutasolle ja lukioon saakka, mutta sen jälkeen koulutusjärjestelmä ei toimikaan täysin onnistuneesti. Tässäkin yhteydessä olisi hyvä esittää lisää konkreettisia toimenpiteitä ja malleja periaatteen toteuttamiseksi.

On hyvä tiedostaa myös se, että työuran kestoaika ei korreloi suoraviivaisesti työntekijän tuottavuuden ja työmotivaation kanssa. Veroporkkanoiden käyttö tuottaisi varmasti tuloksia tämän periaatteen toteutumisen kannalta. Olisi hyvä esittää jonkinlainen veroporkkanamalli tämän Talousteesi 5:n yhteydessä.

Talousteesi 6: Globaali verkostuminen eli irtikytkeytyminen Euroopan hitaasta kasvusta ja järjestelmällinen kytkeytyminen nousevien talouksien vientimarkkinoihin

Vahva asemoituminen globaalissa arvoverkostossa ja systemaattinen verkostoituminen nousevien talouksien vientipotentiaalin hyödyntämiseksi. Olennaista on kytkeytyä nousevien talouksien markkinoihin Aasian lisäksi Latinalaisessa Amerikassa ja myös osissa Afrikkaa. Toteutus laajana strategisena yhteishankkeena, jossa mukana paitsi Suomen kansainväliset vientiä edistävät tahot niin myös kansalliset toimet tukemaan alusta lähtien globaaliin kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä Piilaakson tyyliin. Laajana pohjana yritys- ja työntekijäosapuolet hallituksen johdolla ja lisäksi EU:n ulkopuolella presidentin johtajuus. Tällä tavalla voimat yhdistäen voidaan pitää hyvinkin realistisesti tavoitettavana 1 miljardin euron lisävientiä, mikä merkitsee Suomen talouskasvuun 0,5 %-yksikön lisää.

Talousteesi 6: kommentti

Vientivetoinen kasvu ei ole uusi idea. Painopisteen siirtäminen EU-markkinoilta laajemmille globaaleille markkinoille on eittämättä viisasta, vaikka emme voi aliarvioida esimerkiksi Saksan merkitystä Suomen viennille. Jos Piilaakso otetaan malliksi Suomelle, on tärkeä ymmärtää, että Suomeen tulisi saada huomattavasti enemmän suoria ulkomaisia investointeja. Näinhän on Piilaaksossa, sinne investoidaan. Nythän tilanne on paljolti päinvastainen, ja jopa suomalaiset yritykset investoivat ulkomaille – ei niinkään Suomeen. Miten pääomien virta saataisiin kohdentumaan Suomeen, on tärkeä kysymys, johon kaivattaisiin lisää vastauksia ja tehokkaampia toimintamalleja.

Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan markkinoiden valloittaminen ei onnistu varmastikaan yhdellä ”grand” -strategialla. Jokaiselle isolle BRICSA -markkinalle tarvitaan oma räätälöity markkinointistrategia. Nyt esitetty Talousteesi 6 jää liian yleiselle tasolle ja ei sisällä kovin syvällistä liiketoimintastrategiaa.

Talousteesi 7: Internet­teknologian muille viennin lisäksi sen koko talouden läpikäyvä soveltaminen tuottavuuskasvuun.

Tutkimukset osoittavat ison paradoksin: Vaikka Suomi tuottaa Internet-teknologiaa muille vientiin, niin Suomi ei itse käytä tätä teknologiaa. ICT:n tuottavuuspotentiaali on alikäytetty. Varsinkin palveluissa on iso käyttämätön potentiaali. Koska tuottavuustutkimukset kertovat näin isosta käyttämättömästä potentiaalista, niin informationaalisessa kehityksessä eli ICT:n ja uuden organisaatiokulttuurin yhdistelmän yhä paremmassa hyödyntämisessä sekä teollisuudessa että palveluissa on hyvin maltillisestikin arvioiden vähintään 0,5 %- yksikön tuottavuus- ja talouskasvun lisän potentiaalinen kohta. Tämä edellyttää hallitustasolla tietoyhteiskunnan osaamista kestävän kasvun strategian osaksi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Talousteesi 7: kommentti

Tässäkin teesissä on hyvä lähtökohta. ICT -tuottavuuspotentiaalia eittämättä on Suomessa. Ongelmana on Suomessa ollut tehoton IT- projektien kilpailutus ja toteutus. ICT-tuottavuuspotentiaali voi olla kyllä huomattavasti isompi kuin 0,5 %. Olisi ehkä hyödyllistä esittää Sinisen kirjan tuottavuuslaskelmat omana läpinäkyvänä dokumenttina, jotta niitä voitaisiin arvioida laajemmin asiantuntijoiden toimesta. Saattaisi olla hyvä idea tilata esimerkiksi Viron ICT-asiantuntijoilta tarkentavia vertailulaskelmia ICT -tuottavuuspotentiaalista ja sen tehokkaasta toteuttamisesta Suomessa.

Talousteesi 8: Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin sopimus, joka ohjaa tuottavuuskasvuun yhdistäen siihen vahvan turvan

Tuottavuustutkimuksista tiedetään, että työntekijöiden siirtymä korkeamman lisäarvon työtehtäviin on suomalaisen tuottavuuskasvun takana. Tämä edellyttää ensinnäkin korkeaa osaamista ja innovatiivisuutta eli panostusta koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Toiseksi se edellyttää korkeaa hyvinvointia, joka on paitsi tuottavuuden perusta niin myös tarvittava turva. Vain tältä pohjalta on mahdollista hallituksen ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteistyönä tehdä kasvustrategia, jossa riittävän joustava työmarkkina- ja avoin markkinakilpailu yhdistyvät työntekijöiden korkeaan turvaan ja korkealaatuisiin hyvinvointipalveluihin sekä osaamisen kehittämiseen tarvittuna uutena tuottavuuden ja turvan perustana. Tällä tavalla intressit yhteen sovittaen on mahdollista varmistaa Suomelle kasvun ja työllisyyden sekä parempien töiden ja palkkojen näkymä tulevaisuudessa tämän vastakohdan sijaan. Yhteishankkeelle voidaan ottaa alkuun tavoitteeksi olemassa olevasta isommasta potentiaalista vähintään 0,5 %-yksikön tuottavuus­ ja talouskasvun lisäys kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Talousteesi 8: kommentti

Eittämättä tämäkin teesi on lähtökohdiltaan järkevä ja perusteltu. Jos sitten katsotaan, mitä koulutuspolitiikassa ollaan oikeasti tekemässä Suomessa parasta aika, voimme epäillä tämän teesin toteutusta käytännössä. Hallitus ja opetusministeriö onvat ohjaamassa koulutusvalintoja alemmalle koulutustasolle – ei ylemmälle tasolle. Ottakaamme esimerkki yliopistouudistuksesta ja yliopistojen jo asetetuista ja tulevista lukukausimaksuista. Nyt on alettu kokeilemaan yliopistomaksuja kolmessa yliopistossa lukukausimaksuja. Ammatillisessa ja AMK-koulutuksessa ei ole aikomustakaan asettaa lukukausimaksuja opiskelijoille. Olemme siis ohjaamassa opiskelijoita taloudellisen insentiivein alempaan ammattikoulutukseen – eikä korkeampaa koulutukseen, joka mahdollistaisi Suomen pysymisen mukana globaalissa teknologia- ja osaamiskehityksessä.

Ajatus työntekijöiden siirtymisestä korkeamman lisäarvon työtehtäviin on eittämättä suomalaisen tuottavuuskasvun takana, mutta tätä ajatusta ei oteta tosissaan tämän hetkisessä koulutus-, hyvinvointi- ja yliopistopolitiikassa. Siksi huippuosaajat tulevaisuudessa eivät ehkä jää Suomeen – vaan benchmarkkaavat suomalaiset yliopistot heikommiksi kuin kansainväliset huippuyliopistot. Haasteet ovat kovat sekä Aalto –yliopistolle että muillekin suomalaisille yliopistoille.

Talousteesi 9: Edelläkävijyys ekologisesti kestävän talouskasvun luomisessa

Kestävän talouskasvun käsite tarkoittaa kasvua, joka on myös ekologisesti kestävää. Tämä talouden siirtymä kestävään ekologisuuteen on tulevina vuosina välttämätöntä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Tällä on kustannuksia mutta samalla siihen sisältyy myös suuria mahdollisuuksia, kun arvioiden mukaan seuraavat suurimmat taloudelliset menestystarinat ovat juuri tällä alueella. Panostamalla nykyistä vielä merkittävästi enemmän innovaatioihin tällä alueella on mahdollista luoda ekologisesti kestävän elämän ratkaisuja ja tämän mukaista talouskasvua. Tässä tarvitaan hallituksen näkyvää linjausta sekä julkisen puolen edelläkävijyyttä mm. suuntaamalla vuosittaisia 30 miljardin euron julkisia hankintoja ekologisuus keskeisenä kriteerinä, tekemällä siitä iso innovaatiorahoitusta suuntaavan läpileikkaavan teeman ja vaikuttamalla samaan suuntaan lainsäädännöllisesti. Yhdessä näillä keinoilla on realistista ajatella, että ekologisesti kestävästä kasvusta voi tulla merkittävä osa aiemmissa kohdissa esitettyä talouskasvua (oikein toteutettuna tämä voisi hyvin vastata esimerkiksi 0,5 %-yksikköä yllä esitetyistä talouskasvun lähteistä).

Talousteesi 9: kommentti

Tämä Talousteesi 9 on eittämättä kestävän talouskasvun ytimessä. Ekoinnovaatiot on iso mahdollisuus Suomelle, mutta myös koko Euroopalle. Vihreä talous on myös koko maapallon tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys. Viimeisimmät energiamarkkinoiden kehityskulut Euroopassa ja erityisesti Saksassa antavat syitä pohtia sitä, että Suomen energiapolitiikassa jouduttaneen miettimään vielä kerran uudelleen, miten pitkään ydinenergiaan pohjautuvaan energiatuotantoa voidaan markkinoida vihreänä toimintamallina globaaleilla markkinoilla.

Tulevaisuudessa ennen vuotta 2030 Suomen hallitus joutuu myös miettimään, joudutaanko osa Sinisen kirjan mainitsemasta 30 miljardista eurosta panostamaan mahdollisesti taloudellisesti tuottamattoman ydinenergiatuotannon tukemiseen – vai mitä vihreän talouden edelläkävijyys oikeasti tarkoittaa?

Talousteesi 10: Kestävää kasvua tukeva verouudistus eli oikeudenmukainen, kannustava ja kestävä verotus

Kestävän kasvun mallin kolmen pääprinsiipin soveltaminen verotuksessa – ja laajemmin julkisessa päätöksenteossa: taloudellinen, hyvinvoinnillinen ja ekologinen kestävyys. Verotuksessa nämä tarkoittavat kolmena johtavana periaatteena seuraavia: kannustavuus työlle, yrittämiselle, innovaatiolle sekä niiden kautta työllisyydelle, tuottavuudelle ja talouskasvulle), välittäminen (oikeudenmukaisuus eli yhtäläiset mahdollisuudet, suoja & mukanapito ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimet vastakohdan disinsensivointi), kestävyys (ekologisesti kestävän insentivointi ja kestämättömän disinsensivointi). Verotus ei luo talouskasvua, mutta tällä tavalla kestävän kasvun prinsiippien kokonaisvaltaisesti ohjaamana se voi kyllä joko aktivoida tai deaktivoida sitä. Periaatteessa voidaan ajatella, että tällä tavalla järjestelmällisesti toteutettuna välittävällä, kannustavalla ja kestävällä verotuksella voi hyvinkin olla yllä kuvattujen kasvun lähteiden liikkeelle saamiseen 0,5 %-yksikön vaikutus.

Talousteesi 10: kommentti

Joskus vaikuttaa siltä, että ainoa sosiaalinen innovaatio, joka politiikassa tunnetaan, on verotuksen kiristäminen. Siksi tämä Talousteesi 10 on eittämättä haasteellinen tulevaisuudessa. Globaali verokilpailu asettaa tiettyjä reunaehtoja verotukselle.

Sinisen kirjan uskottavuuden kannalta olisi ehkä hyvä perustella tarkemmin miten verotuksella tullaan saavuttamaan kasvun lähteille 0,5 %-yksikön positiivinen vaikutus. Voisimmeko ottaa mallia Saksasta kun kehitämme vihreää verotusta?

Jari Kaivo-oja

Taustatietoja:

Talousteesi 1: Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta

Suomen yrittäjät (2012) Yrittäjyys Suomessa. Verkkosivut: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa/

ETLA (2012) ICT, palveluinnovaatiot ja tuottavuus, Verkkosivut: http://www.etla.fi/tutkimushankkeet/ict-palveluinnovaatiot-ja-tuottavuus/

Tilastokeskus (2012) Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto: Verkko: http://www.stat.fi/til/kktu/index.html

Teesi 2: Työhyvinvoinnin johtamis- ja työkulttuuri

Työterveyslaitos, Kehno työhyvinvointi maksaa 30 miljardia euroa. Verkkosivut: http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote20_2012.aspx

Talousteesi 3: Psyykkisen hyvinvoinnin lupaus eli hyvinvoivien osaajien ohjelma

Hyytiäinen, E., Huittinen, S., Riihimäki, K., Salenius,S. & Kuosmanen, L. (2012). Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolun mallintaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä –posteri. Verkkosivut:

http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74054_Laakaripaivienposteri_A_900x1250.pdf

Verkkosivut: SBU (2012) Evidensbaserad vård, EBM – evidensbaserad medicin, http://www.sbu.se/sv/Evidensbaserad-vard/

Verkkosivut: SBU: Ljusterapi vid depression samt övrig behandling av årstidsbunden depression

http://www.sbu.se/sv/Publicerat/Gul/Ljusterapi-vid-depression-samt-ovrig-behandling-av-arstidsbunden-depression/

Teesi 4: Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Työllisyysasteen nostaminen lamatason noin 70%:sta normaalille vähintään 75%:n tasolle.

Elinkeinoelämän Keskusliitto (2012) Työllisyys. Verkkosivut: http://www.ek.fi/ek/fi/suhdanteet_ym/perustietoja_suomen_taloudesta/tyollisyys.php

Talousteesi 5: Työn ja hyvinvoinnin sopimus: Hyvinvointiyhteiskunnan eettisenä perustana olevan “puolet antaa ja puolet saada” -periaatteen palauttaminen eli työurien pidentäminen

Keva (2012) Verkkosivut: http://www.keva.fi/fi/Sivut/Default.aspx

Talousteesi 6: Globaali verkostuminen eli irtikytkeytyminen Euroopan hitaasta kasvusta ja järjestelmällinen kytkeytyminen nousevien talouksien vientimarkkinoihin

BRICS (2012) Verkkosivut: http://en.wikipedia.org/wiki/BRICS
World Bank (2012) Verkkosivut: http://www.worldbank.org/

Talousteesi 7: Internet­teknologian muille viennin lisäksi sen koko talouden läpikäyvä soveltaminen tuottavuuskasvuun.

Silicon Valley is doing it again, Verkkosivut: http://www.etla.fi/julkaisut/silicon-valley/

Talousteesi 8: Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin sopimus, joka ohjaa tuottavuuskasvuun yhdistäen siihen vahvan turvan

Tuottavuus Suomessa: Verkko: http://www.etla.fi/aiheet/tuottavuus/
Kannattavuus Suomessa ja kansainvälisesti: Verkko: http://www.etla.fi/aiheet/kannattavuus/

Talousteesi 9: Edelläkävijyys ekologisesti kestävän talouskasvun luomisessa

Eco-Innovation Observatory: Verkko: http://www.eco-innovation.eu/

Talousteesi 10: Kestävää kasvua tukeva verouudistus eli oikeudenmukainen, kannustava ja kestävä verotus

Eco-taxation; Verkko: http://www.green-innovations.asn.au/ecotax.htm

How have ecotaxes worked in Germany? Verkko: http://www.feasta.org/documents/review2/ecotaxes.htm

Comments are closed.