No categories

No categories

Kaivosalan kehittäminen ja Suomen talous tarvitsevat mandaatin muutosnavigaattorille

yrjomyllyla

10.12.2012

Tämän johdantotekstin alla on esitelty yhteensä noin 120 kaivosalan kehittämistä tukevaa haastattelua, asiantuntija-artikkelia, kirjaa, esitelmää ja tai muuta koulutusmateriaalia  YTT Yrjö Myllylältä pääasiassa aikaväliltä 04/2011-11/2012. Koosteen tarkoituksena on herättää huomaamaan, että tarvitsemme nopeaa ja osaavaa muutosnavigointia ja mobilisointia, mihin RD Aluekehityksellä  ja sen toimitusjohtaja Yrjö Myllylällä on osaaminen ja mahdollisuudet. Kysymys on mandaatin antamisesta. Edes keskusteluun. Esim. ylhäällä esitetyn vuosi sitten julkaistun Kauppalehden Debatti-keskustelu ei kelvannut kaikkiin valtakunnan lehtiin, moniin maakuntalehtiin aiheesta tosin saatiin puheenvuoro. Sunnuntain 9.12.2012 Hesarissa Elina Grunström  käsittelee aihetta herättävästi “Vieras varasi Suomen kalliot”.

Toteutusmalli olisi samantyyppinen kuin Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa Arktisen meriteknologian ennakointi -hankkeessa , joka liittyy samaan isoon kuvaan kuin  kaivostoiminnan kehittäminen Suomessa ja sen lähialueilla. Molemmissa pääkysymys on luonnonvarojen merkityksen kasvuun reagoinnista suomalaisella osaamisella. RD Aluekehitys voi toimia tarpeellisena muutosnavigaattorina ja soveltaa tarkoitukseen Euroopan unionin parasta alueellisen ennakoinnin käytäntöä (27 maan ennakointikäytännöt arvioitu EU-komission toimeksiannosta ja RD Aluekehityksen keskeisesti osaltaan kehittämä palkittu komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa EU:n parhaimapana alueellisen ennakoinnin käytäntönä 18.10.2010).

Tärkeintä olisi ymmärtää, että Suomi elää metsän lisäksi maaperän rikkauksista ja merestä  – ja laajemmin “ympäristötekijöistä”.  Luonnonvarojen merkitys taloudessa kasvaa. Tämä edellyttää uusia strategioita valtiolta, valtionyhtiöiltä ja muilta suuryrityksiltä ja pk-yrityksiltä. Olisi korkea aika ymmärtää maaperän rikkauksien kasvava arvo (esim. ETLA 2010, potentiaalisten kaivosten arvo n. 300 mrd euroa), eikä haaskata “kultaa” ilmaiseksi ulos, kuten on tehty viime vuosina muutta lait ja valtion hyötymiskäytännöt. Esimerkiksi Soklin kymmenien miljardien arvoinen malmio n. 200 miljoonan euron yrityskaupan mukana ulos vain yhtenä esimerkkinä siitä, mikä on yleinen ilmapiiri ja asenne luonnonvaroihin Suomessa.

Ilmeisesti Suomi on tulkinnut osaamisyhteiskuntaa suorastaan kestämättömästi ja ehkä vahvastikin väärin viimeiset noin 20 vuotta, niin että osaamisen ei tarvitse liittyä  ympäristötekijöihin tai maantieteelliseen asemaan. Tarkka havainnointi kertoo ainakin minulle kaiken vientikelpoisen ja menestyksekkään osaamisen osalta päinvastaista.  Esimerkkinä kaivostoiminta tulkittiin vielä 1997 henkilökohtaisen yrittäjäkokemukseni mukaan alkutuotannoksi, jota valtio ei ainakaan millään tavalla halunnut olla tukemassa.  Alan koulutus ajettiin alas (ja ajetaan edelleen nykyisen hallituksen toimesta, kun asiaa katsotaan laajasti, esim. luonnonvara-alan aloituspaikkoja karsimalla), vuorikoulutus lakkautettiin, Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikkö lakkautettiin.

Edistystä on tapahtunut mm. puheen tasolla, mikä ennakoi muutosta, mutta muutosta tapahtuu hitaasti ja oikea tavoiteltava maali on vielä kaukana, koska kaikkia tärkeitä näkökulmia ei esiinny vielä keskustelussa ja käytännön toimenpiteetkin jatkuvat vielä monin osin vanhan linjan mukaisesti (esim. koulutustarpeisiin vastaaminen). Alkutuotanto, teollisuustuotanto ja palvelut sekä korkeatasoinen osaaminen liittyvät yhteen. Laajemmin – globaalitaloudessa kestävä osaaminen ja ympäristötekijät – kuten Suomessa arktisen ympäristön ominaisuudet – liittyvät yhteen.  Asia vaatii vauhditusta, jonka RD Aluekehitys osaa.

On usein väitetty, että valtiolla tai suomalaisilla ei ole rahaa.  Esim. Helsingin Sanomat 9.12.2012 laaja artikkeli otsakkeella “Vieras varasi Suomen kalliot” kertoo miten työtön australialainen tekee tempun  ilman omaa rahaa. Tässä on ydin: Suomen maaperää ei tule antaa ulkomaalaisille yhtiöille ilman siihen liittyviä hyötymisrakenteita ja maksaa tästä ilosta vielä parhaimmassa tapauksessa. Esim. Norja on säätänyt tietojeni mukaan mannerjalustan luonnonvaroihin liittyen lain, jonka mukaan valtio omistaa siinä olevat luonnonvarat (Suomen pitäisi ehkä  tehdä samantapainen tarkistus). Tämän jälkeen se myy lisenssejä ulkomaalaisille ja voi edellyttää, että valtionyhtiöt Statoilin on päästävä osakkaaksi ja / tai muulla tavalla hyödyttävä ulkomaisten toiminnasta Norjan maaperällä (Suomenkin pitäisi miettiä hyötymisen rakenteet). Mitä me teemme? Annan ilmaiseksi tiedon, luonnonrikkaudet, rakennamme verovaroilla infrastruktuurin, hoidamme ympäristöongelmat, ajamme koulutusta alas ja syyttelemme tapahtuneista toisia, virkamiehiä, edellistä hallitusta jne. Jokaisen on taisteltava paikallaan!

Uusi aikakausi edellyttää kuitenkin, että valtio, suuriyritykset ja muut yritykset tarkistavat strategioitaan (ks. esim. RD Info 3/2012). Luonnonvarat ovat valtioiden ja suuryritysten intressipiirien ytimessä Suomen rajanaapureista mm. Norjassa ja Venäjällä.   Vastuuta pakoilevat virkamiesten argumentti yleisen poliittisen mantran tukemana on kestämätön tai ilman sisältöä merkityksetön kehittämisen kannalta “valtion tehtävä on luoda vain yritystoiminnan edellytyksiä” (mikä tarkoittaa käytännön havaintojen kautta esim. peliteollisuudelle laajaa tukea, muuhun infrastruktuuriin niukemmin). Tärkein osoitus maalin  saavuttamisesta olisi se, että malminetsintä ja niihin oikeuksien myynti olisi kansallisissa ja kotimaisissa käsissä, mutta samalla kiinteässä yhteydessä maailman johtaviin pörsseihin Lontooseen, Helsinkiin rahoituksen saamiseksi (ja mahdollisesti Torontoon ja muihin kaivosalan johtaviin pörsseihin aasian ja Venäjänkin rahan mahdollisuudet huomioiden). Tämä toiminta ei rajoittuisi vain Suomeen vaan laajemmin yli rajojemme (ks. artikkeli “Uusi kaivosyhtiö Suomen ja Lontoon pörsseihin”).

Esimerkisi viime kesäkuussa kiinalaisvaltuuskunta tapasi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n edustajia tarjotakseen rahaa kaivosalalle ja minultakin kysyttiin ennakkoon, että miten kiinalainen pääoma voisi palvella Suomen kaivosteollisuutta. Tietojeni mukaan vastaus oli, että emme halua kiinalaista rahaa.  Lehtitietojen mukaan jäi mieleen, että strategiaa olisi sen jälkeen päivitetty. Tarkistaessani mahdollisia viitteitä Internetistä, en niitä löytänyt enkä myöskään uudesta valtion pääomasijoitusyhtiön Teollisuussijoitus 3/2012 numerosta.  Suomessa ei ole kärjistäen sanottuna mitään instrumenttia  pitkän tähtäimen tuottoa hakevalle pääomalle – suuri eläkeraha mm. hakee pitkäjänteistä tuottoa ja sitä esim. nopeissa sykleissä elävä moni hitec-ala ei edusta. Lehdessä kyllä esitellään valtion sijoitusyhtiön sijoitusta Sotkamon Silver -yhtiöön. Mutta toivottavasti tarkkaavainen lukija jo ajattelee itse ja huomaa, että tämä ei ole riittävä malli.

Tilanne on huonompi kuin 1990-luvulla, jolloin alettiin systemaattinen valtionyhtiöiden strategioiden muutos “osaamiseen” ja “teknologian kehittämiseen” ja luopuminen kaivosoikeuksista, joilla olisi sijoittajien näkökulmasta ollut suuri merkitys – tosin tämäkin sijoitusten houkuttelu vaatii kovasti työtä, jota tehtiin enemmän Suomen ulkopuolelta Suomen edun nimissä kuin Suomesta. Yksi suurimmista pääoman välittäjistä oli Impivaara Securities Ltd Lontoossa. Tuskin Suomi niin tärkeä maa on näille pääomille kuitenkaan, että yksittäisille lähetystöillä on montaa kertaa tarvetta Suomea lähestyä. Itsekin toin 1997 kaksi kertaa yhden lähetystön Australiasta ja Lontoosta silloisen KTM:n piiriin, jonka jälkeen ulkomaiset puistelivat päätään. Vuodessa ei tullut päätöstä, vaikka pääosa rahoista olisi tullut yrityksiltä heti alkuvaiheessa, vetäydyin hankkeesta. Tämän esimerkin valossa edes näköpiirissä ollut ulkomainenkaan eläkeraha ei kelvannut. Sama ongelma koskee myös käytännön tasolla venäläistä rahaa. Mutta kuten sanottua, tärkeintä on oikeanlaiset rahan vastaanottamisen rakenteet, joita siis on purettu 20 vuotta, mutta uusia ei ole vielä alettu rakentamaan ainakaan korviini selvästi  kantautuvalla tavalla.

On aika herätä ja antaa mandaatti RD Aluekehitys Oylle asian prosessoimiseksi suomalaisten kannalta oikeaan asentoon (vrt. esim. meriteknologian ennakointihanke www.amtuusimaa.net). Nykyisessä tilanteessa liian monet intressitahot vartioivat omaa etuaan eikä kukaan riittävästi nousevien alojen ja suomalaisten kannalta välttämättömän kivijalan etua. Viisaus ei historian tai edes kokemuksen valossa ole siellä, missä sen olettaisi olevan – päinvastoin. Siksi esimerkiksi RD Aluekehitykselle annettava toimeksianto maakunnan tasolla tai muulla tasolla kaivosalan yleisten edellytysten, kuten vaikkapa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoimiseksi tai muulla tavalla määriteltynä toimeksiantona – on yksittäinen toimi, jolla merkittävimmin edistetään alan yhteistä visiota ja toimijoiden mobilisointia. On sanottu, että helpointa on nähdä lähelle tai keskustella lähitulevaisuudesta ja 100 vuoden päässä olevasta, mutta vaikeinta 5-15 vuoden päähän – tämä on RD Aluekehityksen vahvuusaluetta, jota ei ole riittävästi hyödynnetty. RD Aluekehitys perustaa viisautensa ikiaikaiseen totuuteen  Siellä missä on monta neuvonantajaa – siellä on voitto“.

Haastatteluja

Kaleva 17.6.2011

  1. /”Pääministerillä on liian lepsu ote kaivosasioihin”

  2. Etlan mukaan Pirkanmaan talous ei kasva ensi vuonna ollenkaan

  3. “Vaasa on tulevaisuuden kasvukaupunki”

Asiantuntija-artikkeleita

HS Vieraskynä 12.8.2012

  1. Murmanskin alue – kehityksen solmu vai hiipuva takamaa?

  2. Kaivosverolle voi olla tuottoisampia ja kestävämpiäkin vaihtoehtoja

  3. Kari Synberg: Pohjoinen talous – Suomen talouskasvun veturi tulevaisuudessa -seminaariraportti

  4. Kauppalehti: “Pörssiin saatava lisää luonnonvarayrityksiä”

  5. Naturpolis Oy: “Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015″

  6. Helsingin pörssiin tarvitaan rajallisia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä

  7. “Pohjoisuudesta Suomen talouselämän kivijalka”

  8. “Tutkimus: vuokratyövoiman käytöllä hallitaan kysynnän vaihteluita”

  9. Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin – liikeideana olisi malminetsintä, kaivosoikeuksien hankinta Suomen ja Barentsin alueella, ja kaivoslisenssien myynti

  10. Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

  11. Soklin ja muiden ajankohtaisten kaivoshankkeiden edistäminen Pohjois-Suomessa

  12. Tietotekniikan vaatimien mineraalien tuotantomahdollisuudet Suomessa ja Barentsin alueella –selvitys

  13. “Koillisväylän käyttö on jo tosiasia”

Kirjoja

TEM 43,2010

  1. Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset – NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen 2025

  2. Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluita (kaivosala turvautuu jo ulkomaiseen vuokratyövoimaan)

  3. Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille

  4. Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä.

Esitelmiä

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

  1. Tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta, FINTRIP-seminaari 7.9.2012, Helsinki

  2. Arktiset alueet ja ennakointi – Suomi arktisen meriteknologiaosaamisen suurvaltana 16.8.2012, Helsinki

  3. “Pohjoinen talous – Suomen talouskasvun veturi tulevaisuudessa” 17.2.2012 klo 13-19, Oulu

  4. Pohjoinen ulottuvuus – Suomen merkittävin taloushaaste ja mahdollisuus 2010-luvulla -seminaari Vuosaaren satamassa ke 2.11.2011

  5. Uutta voimaa kuljetusalalle Koillis-Suomessa.” Seminaari Sallassa

  6. eBusiness-Forum, Tallinna 17.-18.5.2011

  7. Suomi ja Venäjä 2030, Tieteiden talo 29.3.2011, Helsinki

  8. Koillis-Suomen tulevaisuusverstas 4.3.2011, Kuusamo.

Blogiartikkelit, aihetta sivuavat

TKTT tekninen, VS ELY 1,2009

  1. AMTE-TIETOISKU 2/2012: Päähuomio verkottumiseen strategisten pelureiden kanssa suuriin yksittäisiin hankkeisiin keskittymisen sijaan

  2. Taloussanomat 28.11.2012: Pääministerin mukaan Suomessa pitää panostaa suurempien teollisten klustereiden ja yhteistyöjärjestelyjen syntymiseen

  3. Fintrip: “Arktisuuden mahdollisuudet liikenteen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa”

  4. Finpro: Let’s Go Arctic – Time to Start Business in Arctic Russia

  5. Suomalais-venäläisten yhteistyömallien edistämisen tarve arktisessa meriteknologiassa ja muut alustavat tulokset esillä Uudenmaan ELYn esittelyssä

  6. Kaasun käytön lisääntyminen  on hyvin todennäköinen villikortti, jonka käsittelyyn päätöksentekijöillä on heikot valmiudet

  7. Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet vuoteen 2020

  8. Pohjoinen, suurvallat ja Suomi.

Menetelmät

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö

Mitä mieltä itse olet? Ota kantaa ja katso mitä mieltä muut ovat:

Voit ottaa myös itse kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä ja katsoa muiden vastaajien tulokset saman tien:

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

RD Aluekehitys

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: http://rdaluekehitys.net/toimitusjohtajan-blogi/

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta:

http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

In english: http://yrjomyllyla.com/category/in-english/

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *