Kuulemistilaisuudet

Kuulemistilaisuudet

Kommenttipuheenvuoro tulevaisuuden työelämästä, Mikko Koskinen

2030.fi

16.04.2013

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian järjestämän Ennakointi Suomessa ja Muualla Maailmassa –jatko-opintokurssin opiskelijoita osallistui valtioneuvoston ennakointiraportin kuulemistilaisuuteen Helsingissä 21.3.2013 (Sari Söderlundin alustus). Tilaisuus oli osa kurssin suoritusmuotoa ja tarkoituksena oli antaa opiskelijoille aito kokemus osallistumisesta konkreettiseen ennakointiprosessiin. Jatko-opiskelijoiden kommenttipuheenvuorot ilmestyvät tälle sivustolle pop-up -blogina yksi kerrallaan viikon aikana. Ensimmäisenä ajatuksiaan esittelee Mikko Koskinen.

Kommentti tulevaisuuden työelämästä

Tulevaisuus 2030 ennakointiraportin työelämää käsittelevän osion, Tulevaisuuden työelämän peruskuva työelämän kehityksestä on mielestäni oikeansuuntainen. Keskimääräiset työurat tulevat pirstaloitumaan ja koko työuran kestävät yhdenjaksoiset työsuhteet tulevat olemaan harvinaisuus. Tämä ei välttämättä tarkoita epävarmuuden kasvua, vaan sitä että ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja työtehtäviä työuransa aikana. Tällainen työura on pirstaleinen, muttei välttämättä epävarma, jos työntekijä vaihtaa vakituisen työsuhteen toiseen vakituiseen työsuhteeseen. Tästä pirstaloitumisesta on erotettava työelämän pätkittyminen toisiaan seuraaviin määräaikaisiin työsuhteisiin tai työelämän osa-aikaistuminen, jossa työntekijän toimeentulon on vaarassa vähäisten työtuntien vuoksi. Toisin sanoen työelämän positiivinen pirstaloituminen, työpaikan vaihtaminen tai uuteen ammattiin kouluttautuminen ovat myönteisiä työelämän muutostekijöitä, jotka pääosin parantavat kansantalouden näkökulmasta suomalaisen yhteiskunnan menestystä. Osa-aikaisuus, työuraa katkovat työttömyysjaksot ja palkansaajaköyhyys ovat työn pirstaloitumisen ilmiöitä, jotka edellyttävät yhteiskunnallisia toimenpiteitä, esimerkiksi joustoturvan (flexicurity) kehittämistä.[1]

Koulutus ja työura nivoutuvat tiiviisti toisiinsa ja suomalainen työelämä jatkaa kulkuaan kohti osaamisintensiivisempää suuntaa. Koulutuksella ja työuran pituudella on havaittu olevan positiivinen korrelaatio. Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän mukaan peruskoulun varassa työelämässä olevan työuran joka viides vuosi on työttömyysvuosi.[2] Toisaalta viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Suomesta on kadonnut noin puoli miljoonaa matalan osaamistason työpaikkaa. Samanaikaisesti on syntynyt noin puoli miljoonaa työpaikkaa ammatillista osaamista tai korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin.[3] Todennäköisesti sama suuntaus tulee jatkumaan. Tämä asettaa haasteita nuorten pohjakoulutuksen jatkuvalle parantamiselle sekä laadun että laajuuden osalta.

Yhteiskunnassa tulisikin tunnustaa, ettei peruskoulupohjalla toimiville ole enää suomalaisessa työelämässä juurikaan töitä tarjolla. Kouluttamattomuus ennakoi pitkiä työttömyysjaksoja, lyhyttä työuraa sekä alhaista tulotasoa. Oma keskustelunsa on tässä yhteydessä tietysti arviointi siitä, kykenevätkö kaikki peruskoulunsa päättävät jatkamaan toisen asteen opinnoissa. Historian valossa on kuitenkin mielestäni selvää, että kaikilla ihmisillä on edellytykset oppia uutta ja myydä osaamistaan työelämässä. Sata vuotta sitten nykyistä peruskoulujärjestelmää olisi pidetty utopiana, samoin kymmeniätuhansia joka vuosi valmistuvia maistereita.

 Toisin sanoen tulevaisuudessa edellytyksenä työelämässä pärjäämiselle on vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Myös työuran aikana tapahtuvan osaamisen päivittämisen tulee olla sujuvaa ja järjestelmien joustaa osaamistaan päivittävän työntekijän tarpeiden mukaan.

Tulevaisuuden työelämän Muutoksen lähtökohdat –luvussa esitetyt työelämän jäykkyydet kaipaavat vielä täsmentämistä. Mikäli ajatuksena on, että työelämän laatu ja ihmisten hyvinvointi paranee, kun suoraa sopimista työnantajan ja työntekijän välillä lisätään kaikissa asioissa, ei toivottua tulosta saavuteta. Myös tulevaisuudessa työnantajan ja työntekijän neuvotteluasema tulee olemaan erilainen. Toisin sanoen yksittäisen työntekijän neuvotteluasema työsuhdeturvan, palkan tai työehtojen osalta on olennaisen heikko ilman yleissitovia työehtosopimuksia. Paljon parjattujen työelämän jäykkyyksien voi itse asiassa nähdä helpottavan työntekijän ja työnantajan välistä sopimista, koska osasta asioista on jo sovittu.

 Työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta voi verrata ammattimaisen myyjän ja kuluttajan väliseen suhteeseen. Kuluttajansuojan perimmäinen ajatus on, että ammattimainen myyjä on kaupantekotilanteessa kuluttajaa monin tavoin paremmassa asemassa esimerkiksi tietotasoltaan, jolloin yhteiskunta varmistaa kuluttajansuojalainsäädännöllä sen, että kaupankäynti on reilua. Kukaan ei ole tietääkseni ehdottanut kuluttajansuojan heikentämistä tulevaisuuden Suomessa, koska se estää ”sopimista” kauppiaan ja ostajan välillä. Tietenkin on tarpeen tarkastella sitä, mistä asioista työelämässä sovitaan milläkin päätöksenteon tasolla. Korkea järjestäytymisaste sekä työntekijäpuolella että työnantajapuolella ovat mielestäni monessa tilanteessa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän vahvuus, koska se tuottaa ennakoitavuutta ja vakautta työelämään.

Ristiriitainen suhtautuminen tulevaisuuden työelämään näkyy myös luvussa Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti. Toisaalta ammatinvaihtaminen ja ammatillinen liikkuvuus nähdään positiivisena mahdollisuutena. Mutta sen toteuttaminen on tehty pakottamalla työntekijät liikkumaan paikkakunnalta toiselle työttömyyskorvauksen ehtoja muuttamalla. Tämä on ristiriitainen tavoitetila, kun kuitenkin selonteon yleisenä on parantaa kansalaisten elämänlaatua. Ennakointiraportin laatijoilta on tainnut unohtua taustat, joiden vuoksi ansiosidonnainen työttömyyskorvausjärjestelmä on aikoinaan luotu. Sen tavoitteena oli suojata yksilöä ja hänen läheisiään työttömyydestä seuraavan tulontason laskun välittömiltä vaikutuksilta. Yhteiskunnassa, jonka elintaso palkansaajien osalta perustuu pitkälti lainarahaan, ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa äkillisiä sokkeja työntekijöiden maksuvalmiuteen. Ennakointiraportissa esitetty analyysi siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma, on oikea. Mutta ratkaisut löytynevät kuitenkin rakenteellisista ratkaisuista, kuten työn tarjonnan lisäämisestä ja aikuiskoulutuksen kehittämisestä.

 Suomi on maantieteellisesti iso maa, minkä vuoksi maan eri osiin on syntynyt useita alueellisia työmarkkinoita. Tätä ei voi tulevaisuudessa muuttaa koulutuksella tai liikennejärjestelyitä kehittämällä. Ongelmana selonteon tulevaisuuden kuvassa on se, että yksilön sijaan maan sisällä pitäisi liikkua koko perheen.  Kasvukeskusten ulkopuolella on monesti vaikeaa löytää perheessä kummallekin elättäjälle töitä samanaikaisesti. Toivoisin että työn ja perheen yhteensovittamisen problematiikkaa tarkasteltaisiin tässäkin yhteydessä. Usein työelämän epävarmuustekijät korreloivat perheen perustamisiän nousun kanssa. Tämä ei ole toivottava suunta synnytysterveyden tai syntyvyyden näkökulmista. Tältäkin osin joustoturvan kehittäminen, aikuiskoulutus ja ylipäänsä työn tarjonnan lisääminen tarjoavat kestäviä ratkaisuja yksilöiden ja perheiden kannalta. 

 Kaiken kaikkiaan siis tulevaisuuden työelämän perustavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta kokonaisuutta rasittavat yksittäiset toimenpiteet, joiden vaikutus ei ole koko ennakointiraportin peruslinjan mukainen. Toivonkin että tulevaisuuden työelämän rakentamisen keinoista voitaisiin käydä avoin keskustelu. Uskon että kaikki ennakointiraportin valmisteluun osallistuvat jakavat tavoitteen paremmasta työelämästä ja  sen positiivisista vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.

Lähteet:

Antila, Juha: Keskusteltaisiinko joustoturvasta? Työpoliittinen aikakauskirja 3/2007, s.41-45. TEM

Myrskylä, Pekka: Koulutustaso selittää työurien pituutta. Tieto&Trendit –lehti 6/2012. Tilastokeskus

Myrskylä, Pekka: Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi 2012. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.



[1] Juha Antila 2007, s.41-45.

[2] Pekka Myrskylä 2012, Tieto&Trendit

[3] Pekka Myrskylä 2012, EVA

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *