No categories

No categories

Kritiikkiä selontekoprosessille

jarikoskinen

16.02.2013

Propelli

Tulevaisuusselonteko on kerran vaalikaudessa valtioneuvostossa eduskunnalle tehtävä raportti, jossa pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Ennakointiprosessista julkaistiin verkkomuotoinen raportti 14. helmikuuta.

Raporttiin pääset tutustumaan tästä.

Aivan aluksi – raportin nähtyäni – ilahduin. Julkaistapa- ja tyyli vaikuttaa raikkaalta. Sisältö on konseptoitu ja pakattu ammattimaisesti. Teksti on hiottu ammattilaisten otteella. Lähestymistapa on lukijaystävällinen.

Mutta. Kun sisältö konsensushengessä hiotaan ympäripyöreksi, sen ilmaisuvoima katoaa. Särmät on hiottu, pöyristetty ja kavennettu pois. Hiukan räväkämpiä kulmia on yritetty tuoda mukaan lainauksin (kuten omani tässä) hiukan päälleliimatun oloisesti.

Lyhyeen esitystapaan liittyy monia haasteita. Kaventaminen on jo jonkin aikaa ollut kulttuurinen tendenssi: ymmärrettävyyden nimissä sisältöjä purkitetaan yhä pienempään tilaan (lue blogiartikkelini aiheesta tästä). Syyksi esitetään, ettei ihmisillä ole aikaa kun pintapuoliseen tutustumiseen ja toisaalta, että hyvin paketoitu ja kavennettu kokonaisuus lisää ymmärrystä kokonaisuuksista.

Tässä raportissa on paljon hyvää – kaikessa positiivisessa maalailussaankin. Toisaalta sen sisältönä konsensensushenkisesti tuotettua ympäripyöreyttä. Tai oikeastaan on syytä vielä tarkentaa: tuloksena on kavennettua ympäripyöreyttä lyhyen esitysmuodon takia.

Eikö olisi ollut hienoa, jos koko prosessin ja sen aikana käytyihin innostaviin keskusteluihin olisi läpinäkyvyyden nimissä päässyt käsiksi? Väitän, että on olemassa kasvava joukko ihmisiä, joita kiinnostaa intellektuaalinen rikastaminen/rikastuminen, kaventamisen ja ympäripyöreyden vastaliikkeenä. Saman vastaliikkeen näkee journalismistakin; nyt pitkille jutuille on kysyntää.

Mitä jos selonteon taustalla oleviin asiantuntijapuheenvuoroja olisi päässyt katsomaan kuka tahansa, vaikkapa satojen videoklippien kautta?

Kokonaan oma kysymys on, kuinka relevanttina ja kuinka kauan raporttien sisältö säilyy nopeasti muuttuvassa maailmassa?  On esitetty väitetteitä, että joillakin aloilla jopa 90% kyseisen alan tiedosta uusiutuu kahden vuoden välein. Ja vaikka tiedon uusiutumisnopeus keskimäärin olisikin tätä huomattavasti hitaampaa, neljän vuoden välein tehtävän tulevaisuuselonteon perinne voidaan hyvin kyseenalaistaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan uusia, jatkuvasti päivitettävän tiedon tuottamisen tapoja sekä kykyä tehdä nopeasti ja joustavasti johtopäätöksiä uusimman tiedon ja osaamisen pohjalta.

PS: Missä määrin nyt julkaistussa materiaalissa näkyy paljon mainostettu osallistaminen? Muutamina lainauksina blogikirjoituksista? Haiskahtaa näennäisosallistamiselta….

Jari Koskinen (/AlternativeFutures)

Comments are closed.