No categories

No categories

Kuulemistilaisuuksista eväitä tulevaisuusselonteon valmisteluun

2030.fi

04.04.2013

Maaliskuussa järjestettiin seitsemän kuulemistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 130 henkilöä. Mukana tulevaisuuskeskusteluissa oli nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen, etujärjestöjen, maakuntaliittojen, ELY-keskusten, ministeriöiden ja tutkijoiden edustajia.  Ministeriöiden virkamiehille järjestettiin kolme erillistä tilaisuutta.

Kaikki keskustelutilaisuudet toteutettiin saman ohjelman mukaisesti. Tilaisuuksien ensimmäisessä osassa keskusteltiin ennakointivaiheen tuotoksista ja kommentoitiin tuloksia. Toisessa vaiheessa osallistujat esittivät mielipiteitään siitä mihin asioihin tulevaisuusselonteon tulisi keskittyä eli mitä asioita hallituksen tulisi nostaa erityisen korkealle pitkälle tulevaisuuteen katsottaessa. Jokaisesta tilaisuudesta on tehty erillinen keskustelumuistio, jota osallistujat ovat kommentoineet. Keskustelumuistiot ovat ladattavissa osallistuminen-sivun alaosasta.

Ennakointivaiheen tuotokset eivät aiheuttaneet suurta vastalauseiden myrskyä. Tulosten kanssa on helppo olla samaa mieltä ja tavoitetiloja osallistujat pitivät suurimmaksi osaksi tavoiteltavina. Tosin menetelmämielessä kritisoitiin sitä, että tavoitetilojen saavutettavuuden realistisuutta tai yllättäviä esteitä ei ole riittävästi pohdittu. Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Osallistujat olivat kuitenkin keskenään tulevaisuusasioista samaa mieltä eli kiivasta väittelyä ei syntynyt, mutta hyvää keskustelua sitäkin enemmän. Yksittäisenä konkreettisena asiana eniten erilaisia näkemyksiä keräsi ennakointiraportin visio rautatieyhteydestä Jäämereltä aina Suomenlahden ali Eurooppaan. Osan mielestä on epärealistista edes haaveilla tästä, mutta osan mielestä tämä olisi juuri sellainen iso yhteinen hanke, jolla voisi oikeasti muuttaa tulevaisuutta.

Tilaisuuksien tärkein tavoite oli antaa eväitä tulevaisuusselonteon valmisteluun eli ehdottaa kestävän kasvun kannalta tärkeimpiä teemoja, jotka ehdottomasti tulisi selonteossa näkyä. Ennakointiraportin sisällöllinen rikkaus viritti osallistujat siten, että lista ehdottomasti mukaan otettavista teemoista on edelleen pitkä. Ennakointiraportin tuotosten lisäksi osallistujat ideoivat edelleen lisää tärkeitä asioita, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Tällaisia teemoja olivat esimerkiksi laaja-alainen turvallisuuden näkökulma ja Suomen eri alueiden kehityksen näkökulma.

Yksimielisiä keskustelutilaisuuksissa oltiin siitä, että tulevaisuuden kuvassa tulisi näkyä visio perimmäisistä päämääristä, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus, syrjäytymisen, polarisaatiokehityksen ja terveyserojen kasvun taittuminen ja ympäristön hyvinvointi. Tärkeimpien tekemistä vaativien asioiden lista näihin tavoitteisiin pääsemiseksi oli monimuotoisempi.  Seuraavassa on nostettu esiin teemat, joita useimmissa tilaisuuksista ehdotettiin tulevaisuusselonteon ydinsisällöiksi.

Digitaalimaailman murros on käynnissä ja vaikuttaa monin eri tavoin lähivuosikymmenien elämään.  Teollisuuden rakennemuutos on tapahtumassa, monen työn luonne muuttuu, osa työstä katoaa ja uutta työtä syntyy. Avainkysymys on se, miten onnistumme nappaamaan osamme globaalista arvonluonnista yhdistäen osaamistamme, teollisuutta ja palveluja uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi. Työelämä tulee muuttumaan rajusti. Vaaditaan uudenlaisia taitoja sekä oppimisen, työnteon ja yrittäjyyden uudenlaisia muotoja läpi elinkaaren. Keskustelutilaisuuksissa korostettiin sitä, että näiden muutosten keskellä ei pidä unohtaa kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten hyvinvointiin ja painottaa sitä, että kaikenlainen toimeliaisuus yhteiskunnan hyväksi on kannatettavaa. 

Suomessa on oltava huippuedellytykset yritystoiminnalle, joka tähtää kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.  Yrittäjyys ja kasvuyritystoiminta monimuotoistuvat tulevaisuudessa ja kaikenlaisille yrityksille on luotava hyvät toimintaedellytykset ottaa riskiä ja toimia ketterästi. Erilaisten yritysten esiin nostamiseksi tilaisuuksissa keskusteltiin kasvuyritysten lisäksi esimerkiksi verkostoina toimivista mikroyrityksistä, sukupolvenvaihdosten edessä olevista keskisuurista yrityksistä ja sosiaalisista yrityksistä sekä hyvästä ”yrityskansalaisuudesta”.  Isoa kasvua hakevien yritysten rinnalla tulee panostaa myös vakaasti toimiviin yrityksiin.  Suomen yritysilmapiirin tulisi myös houkutella yrityksiä muualta tänne. Tätä edesauttaa luottamus yhteiskunnan toimivuuteen ja riskinottoon kannustava ilmapiiri.

Oppimisen ja koulutuksen on annettava valmiudet tulevaisuuden työtä varten. Oma-aloitteisuus, yrittäjämäisyys, kokeiluhenkisyys ja vuorovaikutus tulee saada mukaan koulutukseen. Vahva osaaminen on ollut Suomen menestyksen edellytyksenä ennen ja tulee olemaan myös tulevaisuuden menestyksen kulmakivi. Osaamista on katsottava laajasti eli tarvitsemme tulevaisuudessa monenlaista huippuosaamista – oli kyse sitten tutkimuksesta tai arjessa pärjäämisestä.  Useimmissa tilaisuuksissa keskusteltiin erityisesti ennakointiraportissa korkealle nostetusta arktisesta osaamisesta, joka koettiin tärkeäksi mahdollisuudeksi, mutta jonka osalta koettiin että ennemmin tulisi puhua laajemmasta pohjoisen osaamisesta.

Liki itsestään selvänä pidettiin sitä, että luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä teemoista. Meidän on vaalittava omia luonnonvarojamme ja kyettävä jalostusarvon kasvattamiseen kotimaassa. Useissa keskusteluissa nostettiin esiin se, että on huomattava myös ei-materiaaliset luonnonvarat ja –arvot.  Tähän liittyvät myös yhdyskuntarakenteen ja asuinympäristöjen kysymykset, jotka nostettiin useissa tilaisuuksissa korkealle hallituksen agendalle. Poliittisista päätöksistä riippuu pystymmekö ja haluammeko pitää koko Suomen asuttuna ja miten pystymme luomaan tulevaisuuden kestävällä tavalla toimivia yhdyskuntia, joissa yhdistetään lokaalia ja globaalia elämää.

Hallinnolla on iso rooli tulevaisuuden muuttamisessa ja hallinnon tulee myös itse uudistua. Tässä olennaista on digitaaliaikaan siirtyminen ja toimintakulttuurin muutos korostaen avoimuutta ja kokeiluhalukkuutta.  Tulevaisuudessa edessä on myös julkisen sektorin palveluiden ja vastuiden uudelleen määrittely. Miten jaetaan vastuuta laajemmin, jotta yhteiset resurssit kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin? Olennaista on ketteryys ja myös epäonnistumisen sietäminen.  Yhden osallistujan sanoin: ”Tulevaisuus muodostuu asioista joita teemme tai jätämme tekemättä, eli nyt pitää toimia odottamisen ja selvittämisen sijaan.”

2 thoughts on “Kuulemistilaisuuksista eväitä tulevaisuusselonteon valmisteluun

  1. Lauri Gröhn says:

    Rohkenen epäillä, ettei kuulemistilaisuuksissa putkahtanut esiin yhtään uutta ajatusta eli ajanhukka oli suuri.

    Osoittakaa, että olen väärässä …

    • Deandre says:

      I read a lot of interesting content here.

      Probably you spend a lot of time writing, i know how to save you a lot of time, there
      is an online tool that creates readable, google friendly posts in seconds, just type in google – laranitas free
      content source

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *