No categories

No categories

Laadukkaan ennakoinnin perusteet

jarikaivooja

09.09.2012

Hyvä ja laadukas ennakointiprosessi sisältää seuraavat ominaisuudet:

1. Ennakoinnissa yhdistetään eri ennakointimenetelmien käyttö, sosiaalinen verkostoituminen ja päätöksenteon julkilausutut tarpeet ja päätöksentekotilanteet. Ennakointimenetelmät jaetaan diagnoosimenetelmiin, prognoosimenetelmiin ja selkeitä päätöksenteon ohjaistuksia tuottaviin päätöksenteon tukimenetelmiin. Menetelmät valitaan tietoisesti ja ongelmaperusteisesti yhdistäen laadullisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Menetelmiä käyttävät niihin perehtyneet asiantuntijat.

2. Ennakointitoiminta perustuu mahdollisimman luotettavaan dataan, informaatioon ja tietoon. Ennakointi perustuu luotettavaan näyttöön ja asiantuntijalausuntoihin. Ennakointi tukee laadukasta näyttöpohjaista poliittista päätöksentekoa. Ennakointiprosessi ja ennakointitulokset ovat laatukontroloituja ja ennakointiprosessit ovat pääosin etukäteen suunniteltuja.

3. Ennakoinnin suunnittelun ja ennakointiprosessin yhteydessä määritellään: (1) informaatio- ja tietotarpeet (tehdään integroidun tiedonhallinnan suunnitelma), (2) valitaan informaatio- ja tietolähteet, (3) kerätään data, informaatio ja tiedot, (4) filtteroidaan, valitaan ja tulkitaan eri tietolähteista saadut informaatiot ja tiedot, (5) valmistellaan päätöksentekoa eri päätöksentekotilanteita varten, (6) tehdään tarvittavia päätöksiä ja (7) toteutetaan laadukkaaseen ennakointitoimintaa pohjautuvat päätökset.

4. Laadukas ennakointi pohjautuu riittävän erilaisiin tietolähteisiin ja ennakointiin osallistuvat ymmärtävät, että yleensä luotettava informaatio ja tieto ovat hajallaan eri paikoissa, ja  luotettavuuteen ja uskottavuuteen päästään erilaisten sosiaalisten verkostojen ja eri asiantuntijoiden käytön kautta.

5. Ennakointitoiminta lähtee liikkeelle siitä perusajatuksesta, että muutos on pitkällä aikaviiveellä vakio ja muutosta tulee tapahtumaan keskeisissä järjestelmissä (sosiaalinen rakenne, talous, teknologia, poliittinen järjestelmä, ympäristö sekä arvorakenteet). Muutos voi olla asteittaista tai hyppäyksenomaista. Siksi ennakoinnin on kytkeydyttävä ennakkotietoon pohjautuvaan muutosjohtamiseen eri järjestelmien osalta.

6. Ammattimaisesti toteutettu ennakointi tukee sekä suoran että välillisen demokratian toteutumista. Ennakointi auttaa sekä demokratiaan liittyvää päätöksentekoa että teknologian ennakointiin liittyvää ennakointia. Ennakointi palvelee sekä demokraattisia päätöksentekotarpeita että teknoraattisia päätöksentekotarpeita.

7. Ennakoinnin painopiste voi olla kansalaisten osallistumisessa tai strategisessa päätöksenteossa. Ennakoinnin yhteydessä on hyvä selkeästi ilmaista, missä painopiste kulloinkin on. Jos halutaan, että ennakointi tukee demokratiaa, sen tulee olle laajasti läpinäkyvää.

8. Ennakointiprosessille on syytä laatia selkeät tulostavoitteet ja ilmaista minimivaatimukset onnistuneelle ennakointiprosessille. Ennakointitulosten hyödyntämiselle on hyvä laatia oma hyödyntämissuunnitelma, joka palvelee eri sidosryhmiä monipuolisesti ja tehokkaasti.

9. Ennakointia voidaan arvioida tietyillä laatukriteereillä myöhemmin. Laatukriteerit on syytä kertoa avoimesti ennakointia toteuttaville eri tahoille ja sidosryhmille.

10. Ennakointiprosessi tulee resurssoida riittävästi. Ammattilaisten ja asiantuntijoiden käyttö ei voi perustua ilmaisen vapaaehtoistyön käytölle. Vastikkeettomat palvelukset luovat pohjaa jääviysongelmille ja harmaalle taloudelle. Ammattilaisten kilpailutus tulisi tapahtua lakien ja hyvien liiketoimintatapojen perustalta. Veronmaksajien varoja ei tulisi käyttää mittavaan amatöörien puuhasteluun, ellei kyseessä ole ammattimaisesti suunniteltu osallistava ennakointiprosessi.

Nämä 10 kohtaa on hyvä muistaa ennakointiprosesseja organisoitaessa ja pyrittäessä laadukkaisiin ennakointiprosesseihin. Onnea Suomen hallituksen tulevalle Tulevaisuusselonteolle! On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä ennakoidaan. On tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten ennakoidaan.

Comments are closed.