No categories

No categories

Miten saada uusin tieto nopeasti käyttöön?

jarikoskinen

20.01.2013

1_Ennakointikartta

Viime aikoina olen käynyt paljon keskusteluja asiantuntijasisältöjen ja tutkimustiedon vaikuttavuudesta. Kuinkahan monta kertaa kiinnostava uusi tutkimustieto jää hyödyntämättä siksi, että se on pakattu perinteiseen raporttimuotoon?  Näin ollen koko raportin ehkä lukee kokonaan muutama tutkija ja selailee muutama kymmenen aiheeseen vihkiytynyttä? Asiaintilaa on hyvin vaikea muuttaa, koska tutkijat itse useinkin pitävät kirjojen ja tutkimusjulkaisujen ankeaa esitysmuotoa eräänlaisena sisällön laadun tunnusmerkkinä. Visuaalisemmilla lähestymistavoilla näyttää olevan ainakin tietyissä piireissä imago turhanaikaisena kakun kuorrutuksena. Todellisuudessa kiinnostavan visuaallisuus ja kiinnostava teksti käyvät parhaimillaan keskenään dialogia, joka innostaa lukijaa perehtymään kokonaisuuteen. Muistettakoon myös että ammattilaisen luoma visuaalisuus on osa sisältöä, ei pinnallista koristelua.

Tutkimus- ja asiantuntijatietoon liittyy varsinkin päätöksentekijän kannalta toinenkin haaste: objektiivisuuden nimissä sisältö saattaa olla luonteeltaan “toisaalta ja toisaalta” -materiaalia. Teksti on uskottavuuden nimissä hierottu ympäripyöreäksi (mutta ammattimaiseksi) akateemisissa piireissä hyväksyttäväksi aineistoksi, josta puuttuvat kokonaan mieleen jäävät erottuvat kulmat. Omaperäinen sanottava voi olla todellakin kokonaan hieroutunut pois prosessissa. Akateeminen käytäntö täyttää melkein koko sisältö lainauksilla muiden puheista ei ole omiaan edistämään omaperäisyyttä.

Tutkimus voi siis olla vihkiytyneille kiinnostava, mutta johtopäätökset ja hyödynnettävyys jää päätöksentekijälle ja tutkimuksen mahdolliselle käytäntöön viejälle epäselväksi.

Yllä oleva pätee myös tulevaisuuden ennakointiin. Kaiken kukkuraksi on olemassa todella paljon raportteja, kirjoja, julkaisuja ja muuta kiinnostavaa aineistoa tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista, mutta vain harvalla on tässä tilkkutäkkimaisemassa kokonaiskäsitystä siitä, missä nyt mennään. Tulevaisuusselontekoprosessia tarkkaan seuranneena huolestuttavaa on, ettei valtiollisilla toimijoillakaan näytä olevan tarvittavaa kokonaiskäsitystä. Eräs sisäpiirin toimija kuvasi asiaintilaa hyvin: “poliittiselle agendalle on hyvin vaikea saada kokonaan uusia teemoja, vaikka ilman muuta pitäisi.” Tämä pätee myös medioihin; samat teemat toistuvat yhä uudestaan ja uudestaan. Edellä sanottu on jossain määrin ymmärrettävää: tuttua ja turvallista on helppo käsitellä – tuntematon on pelottavaa.

Päätöksentekijän kannalta keskeistä on myös asiantuntija- ja tutkimustiedon uusiutuminen; on esitetty, että joillakin aloilla keskeinen osa alan tiedosta uusiutuu parin vuoden välein, samalla tuote- ja palvelukehityksen syklit ovat jatkuvasti kaventuneet. Kuinkahan usein päätöksenteko nykyään perustuu vanhentuneeseen tietoon? Tällaisessa maailmassa pitää löytää uusia menetelmiä joustavaan ja jatkuvaan tiedon hankintaan sekä nopeaan suunnitteluun ja toteutukseen (nopea ideointi, konseptointi, protoaminen ja pilotointi).

Edustamani taho (www.alternativefutures.fi) on kehittänyt visuaaliseen ja interaktiiviseen muotoon pakatun ennakointikartan (ja haastekartan), jota voi käyttää vaikkapa tietokoneella tai padillä. Ennakointikartta on kehitetty nimenomaan johdon työvälineeksi, mutta myös koko organisaation käyttöön. Ennakointikartan sisältö on suunniteltu dialogiseen muotoon: tulevaisuuden ilmiöistä on kartalla väitteitä ja vastaväitteitä. Johtoryhmä tai organisaation oma väki laajemminkin voi osallistua keskusteluun ilmiön vaikuttavuudesta omalle toiminnalle some-välineiden kautta (käyttäjäkunta rajattavissa). Johdolle on olennaista, että uusia ja päättyviä ilmiöitä sekä villejä kortteja kuvitetaan kartalla videoklipeillä, jotta aineistoon tututustuminen olisi helppoa, elämyksellistä ja vaikuttavaa. Lisäksi sisältönä on linkkejä syventävään tietoon: julkisiin tutkimusraportteihin ja selvityksiin. Ideamme on, että ennakointityön jälkeen tartumme nopeasti ennakointikartan avulla organisaation tulevaisuuden mahdollisuuksiin; suunnittelemme osallistavissa työpajoissa skenaarioita, ideoimme ja konseptoimme kokonaan uutta sekä listaamme heti toimintaan tehtäviä parannuksia. Tätä työvaihetta seuraa protoaminen ja pilotointi. Näin ennakointitieto saadaan nopeasti hyötykäyttöön.

Väittäisin, että ylläolevan kaltainen tutkimusta nopeasti käytäntöön vievä toiminta lisääntyy lähivuosina.

Uskon, että (tulevaisuuden)tutkijoille olisi nykyistä laajemmin käyttöä myös yritysmaailmassa. Jos on yritysjohtajien tapaan moneen kertaan kuunnellut konsulttien puhetta, jossa toiveet, uskomukset ja faktatieto sekoittuvat sekametelisopaksi, alkaa kaivata perusteltua tietoa. Liikeenjohdon kannalta keskeistä on, että nopeita päätöksiä tehdään relevantin ja koetellun tiedon pohjalta – ei kyseenalaisiin konsulttipuheisiin perustuen. Vielä tärkeämpää on organisaation johdon kokonaisnäkemys muutoksista.

Lopuksi sanoisin, että nopeasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden aktiivinen tekeminen on tulevaisuuden ennakointiakin tärkeämpää.  Enää ei riitä, että odottelee muiden tekevän virheet, jotta itse korjaisi myöhemmin hedelmät. Nyt pitää itse toimia aktiivisesti, omaperäisesti ja erottuvasti relevantin ennakointitiedon pohjalta.

Jari Koskinen / AlternativeFutures

Comments are closed.