No categories

No categories

Miten ubiikkiteknologia- ja ubiikkiyhteiskuntastrategian kehittämisen laiminlyönti voi heikentää Suomen kilpailukykyä?

jarikaivooja

12.01.2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ubiikkiteknologialla tarkoitetaan erilaisia laitteita, jotka ymmärtävät ihmisen toimintaa ja reagoivat ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ubiikkiteknologia mahdollistaa myös koneiden ja laitteiden keskinäisen viestinnän. Samoin se mahdollistaa koneiden, robottien ja ihmisten välinen viestintä mahdollistuu ubiikkiteknologian avulla.

Monet uskovat ubiikkiteknologian palauttavan paikan ja tilanteen merkityksen, jotka olivat katoamassa internetin ja kännyköiden myötä. Jos monimutkaiset järjestelmät, laitteet ja käyttäjä olisivat paremmin tietoisia käyttötilanteen ja -ympäristön rajoitteista ja mahdollisuuksista, voisimme lisätä älykkyyttä toimissamme. Ubiikkiteknologiaa voidaan soveltaa liikkumiseen, asumiseen ja eri palveluiden tarjontaan. Ubiteknologian kehityksen myötä todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden raja-aidat madaltuvat.

Vastapainokseen ubiikkiteknologioiden käyttö edellyttää uudenlaista yksityisyyden suojaa – ja ehkä myös uudenlaista lainsäädäntöä.

Olemme aikaisemmissa ITZ -blogiviesteissämme ilmaisseet huolta ubiikkiteknologioiden kehityksen ja merkityksen laiminlyömisestä Tulevaisuusselonteko 2030-prosessin yhteydessä.

Näyttäisi siltä, että tässä selonteon yhteydessä ei haluta kiinnittää ubiikkiteknologian tuomiin mahdollisuuksiin, vaikka varsin yleisesti tiedetään, että lisääntyvä ajasta ja paikasta riippumattomuus on eräs talouden ja liike-elämän keskeinen kilpailukykytekijä. Se on jo sitä nyt – ja myös tulevaisuudessa yhä enemmän – johtuen mm. aikavyöhyke-eroista ja globalisaatiosta. Ns. fast company-ajattelu ei ole mahdollista ilman ubiikkiteknologisia palveluita.

Tällainen teknologiapolitiikan strateginen laiminlyönti ei ole ongelmallinen asia pelkästään Suomessa, mutta myös muuallakin Euroopassa. Suomessa tehtiin FinnSight –projekti aikoinaan ja sisälsikin paljon arvokkaita näkökohtia tiede- ja teknologiaennakoinnin osalta.

“Yhteiskunnan toiminnot, tiedotus ja palvelut siirtyvät yhä enemmän internet-pohjaiseen verkkoon, joka on koko ajan kaikkien saatavilla. Verkkoyhteiskunta tulee jo ennen vuotta 2015. Muutoksen edistäjinä ovat teknologian kehitys ja verkon käyttömukavuus ja nopeus kaikkiin muihin kommunikointitapoihin verrattuna. Muutosta saattavat hidastaa lähinnä tekniikassa ja verkon sosiaalisessa käytössä ilmenevät epäkohdat, kuten rikollisuus, tietoturvavaarat, verkon laajamittainen väärinkäyttö sekä verkkotoiminnan epävarmuus ja epäluotettavuus.”

FinnSight 2015, s. 176.

“Vuotta 2015 silmäiltäessä oletusarvona on, että kaikki päätelaitteet kytkeytyvät internetiin ja digitaalitelevisioon.”

FinnSight 2015, s. 186

Silti näitä tärkeitä näkökohtia ei ole juurikaan mainittu Tulevaisuusselonteko-prosessissa. Niitä ei ole huomioitu riittävästi muissakaan valtion talouden ja toiminnan suunnittelun yhteyksissä. Meillä on laadukasta ennakointitietoa, mutta sitä ei jostain syystä haluta hyödyntää. Sinisestä kirjasta puuttui näkemys ubiikkiteknologian strategisesta merkityksestä.

Tässä yhteydessä esitän lyhyen analyysin siitä, miten ubiikkiteknologia- ja ubiikkiyhteiskuntastrategian kehittämisen laiminlyönti voi heikentää Suomen kilpailukykyä. Erityisesti haasteeksi voi muodostua eri teknologioiden konvergenssi, johon ubiikkiteknologinen kehitys olennaisena asiana liittyy. Tekninen konvergenssikehitys merkitsee mm. sitä, että tietoliikenneverkot ja erilaiset päätelaitteet yhdentyvät. Tietoverkoissa voi liikkua niin data, ääni kuin kuvakin. Vastaavasti eri päätelaitteilla voidaan ottaa vastaan, käsitellä ja lähettää hyvin erilaisia sisältöjä. Muutos näkyy mm. digitaalisen sisällön ja sisällöntuotannon lisääntymisenä, mikä mahdollistaa aivan uudenlaiset globaalit markkinat – myös suomalaisille yrityksille ja osaajille.

Tässä blogiviestissäni tarkoitukseni on kiinnittää päättäjien huomiota Suomen tulvaisuuden kannalta keskeiseen asiaan: kilpailukykyyn ja siihen miten väärillä strategisilla painotuksilla kilpailukyky (ja myös kustannustehokkuus) voi heikentyä huomaamatta ja jopa tahattomasti. Ubiikkiteknologian kiistattomana etuna olisi mahdollisuus alentaa kaikenlaisen toiminnan transaktiokustannuksia ja siten myös parantaa kokonaiskilpailukykyämme – jopa markkinoiden kokonaistoimivuutta. Tarkoitukseni ei olla ”synkistelijä” tai ”besserwisser”, vaan esittää tutkimukseen nojautuvia näkökohtia maamme hallitukselle ja eri ministeriöille.

Voimme palauttaa mieleemme Tekesin ja Suomen Akatemian FinnSight 2015-hankkeen johtopäätökset (FinnSight 2006, s. 143) maamme infrastruktuurin kehittämisen osalta. Suomessa periaatteessa osaamisen kehittäminen voi tapahtua neljällä eri tavalla, jotka ovat:

1. olemassa olevan osaamisen kehittäminen nykyisillä osaamisalueilla (keinot: nykyisen osaamisen trimmaus ja hienosäätö);
2. uuden osaamisen kehittäminen nykyisillä osaamisalueilla (keino: löytöretkeily nykyisen osaamisen lähialueilla);
3. olemassa olevan osaamisen siirtäminen uusille osaamisalueille (keino: uusien sovellutusalueiden hyödyntäminen); sekä
4. uuden osaamisen luominen uusille osaamisalueille (keino: käänteentekevän osaamisen keksiminen).

Tämän FinnSight 2015- strategiaohjeistuksen mukaan olisi ollut syytä miettiä neljää eri asiaa: trimmausstrategiaa, löytöretkeilystrategiaa, uusien sovellusalueiden hyödyntämistä ja käänteentekevän osaamisen keksimistä. Olemmeko nyt riittävän selvästi miettineet näitä neljää strategiaa viime vuosina? Ainakaan elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tulosten perusteella voimme esittää lukuisia kysymysmerkkejä tämän strategisen avainkysymyksen osalta. Erityisesti käänteentekevän osaamisen kehittämisen osalta ei viime aikoina uusia profiloituneita avauksia ole ollut muuta kuin ehkä lähinnä peli- ja ohjelmistoalan positiivinen kehitys ja tämän alan toimintaedellytysten parantaminen. Joitakin muita niche-aloja voidaan mainita, mutta mitään isoa läpimurtoa ei ole tapahtunut.

Kun keskustellaan kilpailukyvystä ja valtion roolista, esitetään yleensä valtion luovan edellytyksiä yrityksille ja elinkeinoelämälle menestyä. Voidaan esittää perustellusti, että juuri ubiikkiteknologinen kehitys edellyttäisi huomion kiinnittämistä Suomen tietotekniseen infrastruktuuriin ja sen mahdollistamaan ubiikkiteknologian soveltamiseen palveluissa ja teollisuudessa. Kuten tiedämme Etelä-Koreassa ja Japanissa on kiinnitetty erityistä huomiota ubiikkiteknologiakehitykseen.

Esimerkiksi Suomen kuntien ja kaupunkien palvelurakenteen pitäminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ei tapahdu ilman toimenpiteitä ja investointeja. Ubiikkiteknologisen kehityksen tietoinen hyödyntäminen olisi pitänyt liittää aluerakenneuudistukseen. Oulussa on kiinnitetty huomiota ubiikkiteknologiseen kehitykseen ja aikaisemmin e-Tampere –hanke sisälsi tutkimus- ja kehittämisprojekteja modernin ITC-osaamisen osalta kaupunkikehityksen yhteydessä. Viime aikoina ei ole nähty vastaavia avauksia Suomessa. Myös panostusten mittakaava ei ole ollut oikean tasoinen. Meillä on huutava pula esimerkiksi crowdsourcing –osaamisesta älykkään kaupunkikehityksen edistämisessä. Euroopassa on jo useita kaupunkeja ja alueita, jotka hyödyntävät crowdsourcing –osaamista älykkään ja oppivan kaupunkikehityksen suunnittelu- ja toteutusprosesseissa.

Jos laiminlyömme tällaiset tutkimus- ja kehityspanostukset, voimme menettää kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä seuraavista syistä johtuen:

1. Kuntien ja kaupunkien kyky tarjota kustannustehokkaita palvelusovellutuksia ja palveluita alenee ja samalla Suomen kansainvälinen kilpailukyky laskee.
2. Tietoteknisten investointien ollessa liian vähäisiä tai tietyillä sektoreilla puuttuvan kokonaan, maassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden mahdollisuudet kilpailla kansainvälisillä markkinoilla heikkenevät asteittain ja joissakin tapauksessa nopeasti.
3. Kun osaaminen ja koulutus e-liiketoiminnan eri alueilla ei kehity riittävällä vauhdilla, yritysten, työntekijöiden, liiketoimintaympäristöjen ja klustereiden toimintamahdollisuudet heikentyvät. Samalla Suomen kilpailukyky laskee, kun menetämme mahdollisuuksia globaaleilla e-liiketoiminnan markkinoilla. Edellytykset ihmisten liikkuvuudelle kärsivät, jos liiketoiminnan edellyttämä infrastruktuuri ei ole kunnossa. Erityisesti matkailuliiketoiminnassa, elämystaloudessa ja luovilla elinkeinotoiminnan aloilla e-liiketoiminnan merkitys on koko ajan kasvussa maailmassa.
4. Datan, informaation, tiedon ja elämysten turvallinen ja luotettava saatavuus on tärkeä osa kansalaisten ja Suomessa vierailevien ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Jos emme kykene seuraamaan yleistä ubiikkiteknologista kehitystä ja panostamaan sen mukaiseen kehitykseen, myös näiden tekijöiden osalta kilpailukykymme tulee heikentymään.

Finnsight 2015 -raportissa esitettiin kolme eri skenaariota infrastruktuurin kehittämisen osalta. Kehitys tästä eteenpäin voi periaatteessa kulkea kolmella eri tavalla:

1. Infrastruktuurihäiriöt voivat kasvaa ja laajentua ja turvattomuus lisääntyä.
2. Nykyinen häiriöalttius säilyy ennallaan.
3. Infrastruktuurihäiriöt voivat vähentyä, infrastruktuurin toimivuus parantua ja turvallisuus entisestään vahvistua.

On varsin selvää, että kolmas vaihtoehto tulisi olla tavoitteena tulevaisuuden osalta, mutta sen saavuttaminen on epäselvää ilman kunnollista ubiikkiteknologiastrategiaa.

On syytä korostaa, että ubiikkiteknologiseen kehitykseen panostaminen ei ole pelkästään rasite tai kustannus, koska sen avulla valtio, kunnat ja kaupungit voivat saada seuraavia etuja:

1. Valtio, kunnat ja kaupungit voivat lisätä operatiivisten toimintojensa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.
2. Uusilla turvallisuutta, varmuutta ja hyvinvointia parantavilla ”everyware”-palveluilla voidaan lisätä ihmisten yleistä tyytyväisyyttä.
3. Kunnat ja kaupungit voivat parantaa omaa vetovoimaisuutta ja kiinnostavuutta olemalla ubiikkiteknologisen kehityksen kärjessä.
4. Panostamalla helposti käytettäviin ubiikkipalveluihin voidaan estää syrjäytymistä ja kaventaa myös digitaalisia kuiluja, jotka nyt alkavat olla suuria eri kansalaisryhmien joukossa.
5. Ubiikkiteknologioita voidaan myös hyödyntää e-demokratiahankkeissa, palveluinnovaatiotoiminnassa, osallistuvissa budjetointikäytännöissä ja eri palveluiden räätälöinnissä.
6. E-palvelut tulevat perustumaan tulevaisuudessa ubiikkiteknologisiin sovellutuksiin. Palvelut kuten e-demokratia, e-koulutus, e-terveydenhuolto, e-työvoimapalvelut, e-yrityspalvelut, e-kirjastot ja muut mahdolliset e-palvelut kehittyvät kärkitason ubiikkiteknologisen palveludesign-osaamisen pohjalta.

Jos Suomessa ei panosteta lähitulevaisuudessa strategisessa mielessä ubiikkiteknologian osaamiseen ja kehittämiseen, jäämme taatusti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä – ja kilpailukykymme tulee heikentymään takuuvarmasti.

Erityisesti palveluyhteiskunnan infrastruktuuri rakentuu internetin, digitaalisen evoluution ja nopean ubiikkiteknologisen kehityksen pohjalle. Suomelle olisi suuri strateginen virhe laiminlyödä ubiikkiteknologian tulevat mahdollisuudet.

Saattaisi olla erittäin hyvin perusteltua syytä perustaa ainakin kaksi laajempaa alueellista ubiikkihanketta Suomeen: Metropolialueelle Helsinki-Turku-Tampere-kolmioon (urbaanin alueen ubiikkipilotointi ja Lappiin (maaseutumaisen alueen ubiikkipilotointi).

Tämän tyyppisten alueellisten pilotointihankkeiden suunnittelu tulisi aloittaa välittömästi ja käynnistää niiden kokeiluvaihe mahdollisimman nopeasti.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto), Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto)

Lähteitä

Asian Development Bank (2007) Moving Toward Knowledge-Based Economies: Asian Experiences. Verkkosivut: http://www2.adb.org/documents/reports/technical-notes/knowledge-based-economies/knowledge-based-economies.pdf

Center for Digital Government (2010) A Strategic Guide for Local Government: On Wireless and the Community Infrastructure. Verkkosivut: http://www.centerdigitalgov.com

Einemann, E., 2002. Internet-City-Test, Focus 43. Available from: http://www.einemann.net

Global Digital City Network, 2009. Verkkosivut: http://www.gdcn.jp/

International Network of E-communities (2009) Verkkosivut: http://www.i-nec.com

Songdo_International_Business_District: Verkkosivut: http://en.wikipedia.org/wiki/Songdo_International_Business_District

The Foundation for Digital Cities (2010) A Cookbook for Communities. Civitium, Wireless Broadband, 2010. Verkkosivut: http://www.civitium.com

Tekes & Suomen Akatemia (2006) FinnSight 2015. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Paneelien raportit. Helsinki. Verkkosivut: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/FinnSight_2015.pdf

Comments are closed.