No categories

No categories

Näillä eväillä vuoteen 2050

lha

21.01.2013


suomi

Uudet kestävien elämäntapojen skenaariot helpottavat tulevaisuustyötä.

Onko tulevaisuuden Eurooppa supersuorittajien kilpailuyhteiskunta, suuri digitaalinen avoimen datan yhteisö, mestari-kisälli-järjestelmään ja vahvoihin kiltoihin pohjautuva paikallistalous vai maatalouteen keskittyvä moniammatillinen yhteiskunta? Todennäköisesti ei mikään näistä – ja samalla kaikkea tätä.

Euroopan unionin Kestävät elämäntavat -tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tulevaisuusvaihtoehtoja Euroopalla on edessään seuraavien reilun neljänkymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen reunaehdot olivat poikkeuksellisen selkeät: tämän maapallon resurssit. Tulevaisuuden yhteiskunta oli hahmoteltava niin, että ihmiset voivat hyvin ja elintaso on korkea, vaikka materiaalisten resurssien käyttö vähenee radikaalisti. Käytännössä se tarkoittaisi, että nykyeurooppalaisen 30 000 kilon materiaalijalanjälki olisi vuoteen 2050 puristettava noin 8000 kiloon.

 ”Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua back casting –metodia, eli sovittiin tavoitetilasta ja siitä hahmoteltiin erilaisia polkuja kohti nykytilaa. Tarkoituksena oli, että tämän menetelmän kautta avautuisi uusia asioita ja tapoja päästä näihin tavoitteisiin”, sanoo Aleksi Neuvonen tutkimuksen toteuttaneesta ajatushautomo Demos Helsingistä.

Näin tapahtuikin. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä erilaista elämäntapaskenaariota, jotka mahdollistavat hyvin monenlaiset elämäntavat, mutta kaikkien niiden materiaalinen jalanjälki on murto-osa nykyisestä.

Ensimmäisessä Supermestarien skenaariossa (Singular Super Champions) resurssitehokkuuteen ja kierrätykseen pohjautuvasta taloudesta on tullut arkea ja kaupunkirakenne on tiivis. Yhteiskunnassa arvostetaan pitkälle erikoistuneita huippuosaajia, ilmapiiri on äärimmäisen kilpailullinen ja koulutus on jatkuvaa, mutta myös palkitsevaa.

Toisessa, Yhteishallinta-skenaariossa (Governing the Commons) puolestaan ubiikkiteknologia ja datan avoimuus on lyönyt läpi koko yhteiskunnan. Kolmiulotteiset tulostimet ovat mullistaneet kulutuksen: ihmiset tulostavat tarve-esineitään korttelin yhteisellä 3D-printterillä. Kaikki kuuluvat erilaisiin digitaalisiin yhteisöihin. Yhteiskunta ei painota huippuosaamista, vaan ihmiset ovat entistä monitaitoisempia ja moniammatillisempia.  

Kolmas skenaarioista on niin sanottu Paikallisen kierron tulevaisuusvisio (Local loops). Siellä paikallis- ja palvelutalous on vahva, lähiympäristön resurssit ja tekniikka on otettu tehokkaasti käyttöön, ammatillinen osaaminen on erikoistunutta ja mestari-kisälli-periaatteella on muodostunut vahvoja kiltoja ja paikallisen osaamisen keskittymiä.

Viimeisessä, eli Empaattisten yhteisöjen skenaariossa (Emphatetic Communities), valtioiden rooli on heikentynyt ja paikallishallinto on ottanut itselleen keskushallinnolle kuuluneita tehtäviä. Paikallistalous on synnyttänyt uusia paikallisia rakenteita. Alkutuotannon rooli on korostunut: ihmiset viljelevät naapurin kanssa yhteistä peltoa ja tuottavat oman ruokansa. Moniammatillisuus on kunniassa, ja ihmiset saavat toimeentulonsa useasta lähteestä.

Ajatushautomo Demos Helsinki korostaa, että skenaariot ovat ennusteita, jotka voivat toteutua osittain ja rinnakkain. Niiden tarkoitus on toimia helposti ja tehokkaasti käytettävänä tulevaisuustyökaluna monessa eri yhteydessä yritysten tuotekehittelystä järjestöihin ja politiikkojen laatimisesta kaupunkiseutujen kehittämiseen.

”Ajatuksena on, että vaikka tulevaisuudessa materiaalinen kulutus on paljon pienempää, elämäntavat ovat silti hyvin moninaiset, elämä on mielekästä, hyvää ja itse asiassa rikkaampaa kuin nykyisin”, sanoo Maria Ritola Demos Helsingistä.

Tutustu tulevaisuusskenaarioihin tästä!

Comments are closed.