No categories

No categories

Puuttuuko Tulevaisuusselonteosta Suomen Eurooppaa koskeva ennakointistrategia?

jarikaivooja

02.09.2012

Kun katsoo noin 20 vuoden kokemuksella Suomen hallituksen Tulevaisuuselonteon tulevaisuusteemoja ja agendaa, pistää silmään eräs aika ilmeinen kysymys:

Missä on Suomen hallituksen Eurooppaa koskeva ennakointistrategia?

Tulevaisuusselonteossa on mukana kuusi teemaa, joista vain yksi sisältää kansainvälisen poltiikan ulottuvuuden. Teema ”Uusi pohjoinen maantiede” viittaa Suomen asemaan pohjoisessa, Euroopan pohjoisessa osassa. Se on eittämättä strategisesti tärkeä teema Suomen tulevaisuuden kannalta, mutta jos arvioidaan Suomen ja Euroopan Unionin välisiä suhteita, olisi useita hyviä syitä tarkastella Eurooppa-kysymystä laajemminkin.

Suomen tulevaisuus kytkeytyy monin eri tavoin Euroopan kokonaiskehitykseen, ei pelkästään pohjoiseen ulottuvuuteen. Olemme riippuvaisia Euroopan poliittisestä päätöksenteosta ja Eurooppa-kauppasuhteista. Myös Euroopan unionin harjoittama ulkopolitiikka on murroksessa ja vaatisi tulevaisuuslinjauksia.

Tiedämme nyt jo tällä hetkellä erittäin hyvin, että tulevaisuudessa Suomen on tehtävä monia isoja päätöksiä Eurooppa -politiikassaan. On selvää, että euron puolustaminen ja EMU-kytkentä eivät ole vielä poliittisina kysymyksinä ratkaistuja asioita. Euroopan Pankkiunioni  ja siihen liittyvä pankkien toiminnan globalisoituminen eivät myöskään ole marginaalisia asioita.

Tästä laajemmasta Euro-näkokulmasta myös Tulevaisuusselonteon tulisi kohdentua Suomen historian erääseen keskeiseen tulevaisuuspäätökseen. Esko Seppänen (2012) on todennut tuoreessa  ”Emumunaus” –kirjaa koskevassa haastattelussaan Iltalehdelle (IL 1.9.2012), että valtiosihteeri Raino Sailas on täysin oikeassa todetessaan, että:  ”….edessä on valintoja, jotka voivat olla itsenäisen Suomen suvereniteetin kannalta yhtä tärkeitä kuin sotien yhteydessä tehdyt päätökset”.

Eli: Lähitulevaisuudessa Suomen hallitus joutuu tekemään sitovia päätöksiä siitä, siirretäänkö merkittävä osa eduskunnan budjettivaltaa Brysseliin Euroopan parlamentille ja komissiolle. Tämän poliittisen mittakaavan asian jättäminen Tulevaisuusselonteon teemojen ulkopuolelle ei ole välttämättä hyvä asia demokratian ja kansalaiskeskustelun kannalta.

Jo hallituksen toiminnan legitimeetin kannalta olisi syytä tarkkaan miettiä Tulevaisuusselonteon teemoitusta uudelleen. Viittaan tässä samalla Cristina Anderssonin (1.9.2012) aikaisempaan blogikirjoitukseen.

Ehdottaisin edellä mainittujen näkökohtien pohjalta, että Suomen tulevat Eurooppa-linjaukset tulisi sisällyttää uuteen Jyrki Kataisen hallituksen Tulevaisuusselkontekoon ”Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi”.  Se voisi muotoilla vaikka seuraavasti:

Suomen keskeiset Eurooppa-linjaukset ennen vuotta 2015.

Tämän laajemman teeman alla voisi tarkastella myös Suomen uutta pohjoista maantiedettäkin. Ilman hyvin jäsenneltyä Eurooppa-näkökulmaa on erittäin vaikea uskottavasti käsitellä Suomen kestävän kasvun haastetta – saati hyvinvointipolitiikkaa.

Lähteet:

Andersson, Cristina (2012) Tulevaisuus 2030. Blogikirjoitus 30.6.2012 Web: http://intellectualtransitzone.wordpress.com/2012/06/30/hello-world/

Andersson, Cristina (2012) Pysäytyskuva. Blogikirjoitus 1.9.2012 Web: http://intellectualtransitzone.wordpress.com/2012/09/02/pysaytyskuva/

Seppänen, Esko (2012) Emumunaus. Into. Web: http://www.intokustannus.fi/kirja/emumunaus/ekirjana/18/

Iltalehti (1.9.2012) Seppänen: ”Emumunaus johtaa kapinaan – Nykyisen linjan lopputulos tiedetään: se on deflaatio, alasajo ja kapina, väittää eurokriisistä ja sen lääkkeistä kirjan kirjoittanut Esko Seppänen”, s. 10-11.

Verkkouutiset (2012) Sailas ihmettelee huippukokouksen tuloksia – erittäin erikoista.Web: http://www.verkkouutiset.fi/index.php/euroopan-unioni/65-eu-paauutinen/104372-sailas-ihmettelee-huippukokouksen-tuloksia-erittain-erikoista

Comments are closed.