No categories

No categories

Resurssiviisas maatalous edistää tilojen kannattavuutta ja turvaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia

jki

07.02.2013


suomi

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.2.2013.

Maataloudessa energian omavarainen tuotanto ja ravinteiden kierrätys ovat merkittäviä mahdollisuuksia parantaa maatilojen kannattavuutta ja vähentää haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Maatalous elinkeinona on tyypillisesti kulkenut suvussa – isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Elinkeinon harjoittamisen edellytyksenä ovat edellisten sukupolvien toimet: kuinka tilaa on hoidettu ja missä kunnossa se on jatkajien ottaessa ohjat käsiin. Samaa edellytystä palvelee käsite ´kestävä kehitys´. Missä kunnossa luovutamme tämän elintilamme tuleville sukupolville?

Kilpailu luonnonvaroista aiheuttaa talouden näkökulmasta epävarmuutta. Luonnonvarat – vesi, maaperä, puhdas ilma ja ekosysteemipalvelut eli kaikki ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt – ovat elämän ehto. Globaali luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966. Vaikka resurssien käytön tehokkuus on kasvanut jopa 40 % viimeisten 30 vuoden aikana, ei tämä riitä kompensoimaan kasvavaa maailmanlaajuista materiaalien kulutusta. Viimeisten 30 vuoden aikana maailman resurssien kulutus on lähes tuplaantunut ja vuosituhannen vaihteen yli jatkunut yhä kiihtyvällä vauhdilla. Globaalit haasteet heijastavat seurauksia myös Suomeen. Suomi on sijoittunut Euroopan ympäristöviraston (EEA) tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa resurssitehokkuuden häntäpäähän. Käytämme lähes 3,5 maapalloa vastaavan määrän luonnonvaroja. Tulevaisuudessa kriittisiä tulevat olemaan paitsi vesi, myös erilaiset mineraalit. Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun edetessä kriittiseksi muodostuvat viljelysmaan tila ja saatavuus. 

Maataloudesta kiertotalouden veturi  

Kiertotalous (circular economy) tarkoittaa taloudellista toimintaa, joka suunnitellaan niin, ettei jätettä synny. Tuotteet suunnitellaan niin, että niiden purkaminen ja uudelleenkäyttö on mahdollista. Kiertotaloudessa erotellaan tarkasti kaksi ainekiertoa – toinen biologisten aineiden ja toinen teknisten aineiden kierto. Biologisia aineita – myrkyttömiä ja luonnolle jopa hyödyllisiä ainevirtoja voi palauttaa luontoon. Tekniset ainevirrat (mm. koneiden sisältämät metallit ja useat muovit) taas eivät sovi luontoon, vaan niiden käyttö pitää alun alkaen suunnitella kierrätettäväksi. Tuotteiden tuotantoon käytetty energia tulee olla uusiutuvilla tuotettua, mikä osaltaan vähentää riippuvuutta niukoista luonnonvaroista ja lisää järjestelmän kestävyyttä riskitilanteita (mm. öljyn hinnan nousu) vastaan. Kiertotalouden hyödyntäminen maataloudessa on tuttua historiasta. Vaikka ihminen on osannut kehittää mm. tietoteknologiaa valtavia harppauksia eteenpäin viimeisten vuosikymmenten ajoilta, ovat luonnonvarojen kestävän käytön ja jätteiden ehkäisemisen haasteet vielä valtavia.

Kierrätysmaatalous ratkaisuna

Sitran viime syksynä yhteistyössä Järki-hankkeen kanssa toteuttamassa kierrätysmaatalous-kokeilussa hahmoteltiin käytännössä yhden maatilan eri resurssivirtoja: ravinteita, jätteitä, energian tuotantoa ja kulutusta sekä määrien että eurojen suhteen. Maatalouden näkökulmasta resurssivirtojen, kuten mm. ravinne-, energia- ja jätevirtojen määrä on kasvanut tilakoon kasvaessa. Kierrätysmaatalous mahdollistaa omavaraisen maatalouden ja näin lisää taloudellisen toimintakyvyn varmuutta. Kierrätysmaataloudella on suuri merkitys myös Suomen taloudelle, jos voisimme lannoitteiden ostamisen sijasta itse kierrättää ravinteita kiertotalouden tyyliin. Hyödyntämällä öljykasveja, lantaa, kasvijätteitä, järviruokoa, poistokalastusta tai vaikkapa leviä, voisimme siirtyä öljyriippumattomaan maatalouteen polttoaineiden ja energian käytössä. Myös alueellinen yhteistyö on tärkeää, sillä lyömällä hynttyyt yhteen voidaan asioita tehdä tehokkaammin sekä resurssien, osaamisen, kustannusten että teknologian kannalta.

Suunnittelusta päästävä tekoihin

Kierrätysmaatalouden ja resurssiviisauden edistäminen on haastavaa. Aina asiat eivät etene suunnitellulla tavalla. Nykyinen suunnitelmatalous tuottaa paljon hyviä tutkimustuloksia sekä raportteja, mutta asioiden vieminen käytäntöön vaatii kuitenkin hyvin konkreettisia toimia ja erityisesti ymmärrystä asioiden toteuttajien arjesta. Hankaluutena on myös, että eri resursseihin liittyviä kysymyksiä ei tarkastella kokonaisvaltaisesti, vaan ne ovat siiloutuneet yhteiskunnan ja hallinnon eri alueille. Kierrätysmaatalous-kokeilun tulokset toivat esille, että jo yksinkertainen eri resurssivirtojen listaus hoksauttaa miettimään, miten kierrätystä voisi parantaa ja voisiko energiaa lähteä tuottamaan itse? Hankaluutena on vähäinen tieto kierrätysmaatalouden hyödyistä ja käytännön avun sekä porkkanoiden puute. Kuka opastaisi kierrätysmaatalouden huomioimista ja auttaisi oppien toteuttamisessa helposti ja asiakaslähtöisesti? Kuka viestittäisi asiasta? Myös tukikäytäntöjen tulisi paremmin huomioida mm. kierrätysravinteet sekä omavarainen energiantuotanto.

Resurssiviisaus näyttää tietä tulevaisuuteen

Sitra on vuoden alussa käynnistänyt uusia aloitteita liittyen luonnonvarojen älykkääseen käyttöön. Yhtenä projektikokonaisuutena on resurssiviisauden edistäminen. Tavoitteenamme on parantaa hyvinvointia ja resurssitehokkuutta sekä vähentää ihmisille ja ympäristölle koituvia haittoja paitsi nykyisten niin myös tulevien sukupolvien osalta. Kehityskumppanikseen tähän työhön Sitra on valinnut Jyväskylän alueen. Projektissa haemme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka alueellisia resursseja voisi hyödyntää paremmin ja miten kestävää tuotantoa ja kulutusta voisi tarkastella kokonaisuutena? Miten edistää kiertotaloutta? Miten paikallisten asukkaiden, yritysten ja julkisten toimijoiden tarpeita voisi tyydyttää resurssitehokkaammin samalla parantaen alueen omavaraisuutta, taloutta ja yhteistoimintaa alueen ja toimijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi?

Rehua lehmille

Kierrätysmaataloudella kestävälle pohjalle

Comments are closed.