No categories

No categories

Robosanastoa aikalaisille

Cristina Andersson

02.02.2013

BohoBusiness –kirjan julkistuksen jälkeen keskustelu robotisaatiosta ja teknologian mahdollisuuksista ylipäätään on lähtenyt käyntiin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Uskomme, että olemme saaneet sanomaa perille myös päättäjille ja vaikuttajille.

Olemme myös keskustelleet paljon aiheesta mitä moninaisemmissa tilaisuuksissa. Usein on tullut eteen tietoisuus siitä, että robotisaatiota ja siihen liittyviä ilmiöitä ei tunneta kovin hyvin. Tämä koskee nimenomaan Suomea – muun maalaisten kanssa keskustelu on ollut luontevaa – erityisesti amerikkalaisten, unkarilaisten ja ruotsalaisten.

Mistä johtuu, että aihe on niin tuntematon meidän suunnallamme? Pari ajatusta:

  • Olemme kovin kiinni ICT:ssa – voisi jopa sanoa, että meille teknologia on yhtä kuin ICT. Tämä näkyy myös tuoreesta ICT raportista, jossa muut, ICT:hen kytköksissä olevat, teknologiat – kuten robotisaatio – puuttuvat tyystin. Toisin on EU komission teettämässä ICT raportissa (pdf), jossa robotiaatiolle on omistettu oma lukunsa.
  • Robotisaationa pidetään pelkästään teollisuusrobotteja, joissa olemmekin varsin valistuneita. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas on varmasti yksi maailman eturivin tehtaita automaatiossa – siksi sinne onkin saatu varsin näyttäviä tilauksia. Teollisuusroboteilla on edelleen suurin osuus robotisaatiossa, mutta ne kasvavat n. 5% verran vuodessa, kun kasvu esim. palveluroboteissa on huomattavasti suurempaa.  Sekä määrällisesti että taloudellisessa mielessä palvelurobotit tulevat jossain vaiheessa ohittamaan teollisuusrobotit.
  • Suomi on erittäin prosessiorientoitunut maa. Haluamme ymmärtää, miten asiat tehdään. Vähän niin kuin matematiikan kokeessa pelkkä lopputuloksen esittäminen ei riitä, on osoitettava miten siihen on päästy. Robotiikkaa ei ymmärretä, ei nähdä prosessia – eikä voida hyväksyä, että on olemassa joku, joka on olemassa vaikka ei olla nähty siihen vievää prosessia. Suomi on kuitenkin nyt tilanteessa, että muut ovat vieneet prosessin jo pitkälle ja esittelevät ylpeinä yhä uusia innovaatioita ja markkinavaltauksia – kapula on kuitenkin meille nyt heitetty, on se kuuluisa yhdestoista hetki lähteä kirimään umpeen välimatkaa. Rinnalle ja ohi.

Keskusteluissa tulee usein esille myös,  uskomus, että robotit ovat yksiä tuotteita muiden tuotteiden joukossa – kuten makkara tai kännykkä. On jäänyt huomaamatta, että robotisaatio on jo lähivuosina satojen miljardien bisnes. Ehkä mahdollisuus, johon kannattaa tarttua? Robotisaatio on myös suuria sosiaalisia muutoksia aiheuttava ilmiö – ei siis pelkästään keino tai yritysidea.

Usein myös saamme huomata, että robotiikkaan liittyvä sanasto ei ole tuttua. Siksi tarjoan tässä muutaman keskeisen käsitteen.

Robotti

Robotti on pitkään ymmärretty ohjelmoitavana laitteena, joka pystyy suorittamaan sille määritellyn tehtävän. Nyt robotit ovat kehittyneet siten, että niille voidaan vaikkapa ilmoittaa tehtävä ja ne alkavat opetella parhaan tavan suorittaa kyseinen tehtävä. Esimerkiksi kuuluisa shakkitietokone on ohjelmoitu kaikin mahdollisin vaihtoehdoin jo valmiiksi, kun taas backgammon robotti TD gammon opetti itse itsensä pelaamaan ja saavutti mestaritason.

Erityyppisiä robotteja ovat mm. teollisuus-, palvelu-, armeija-, koti-, lääke-,leikkaus-, auto-, avaruus- ja viihderobotit.

Keinoäly

Keinoäly on koneiden älyä. Esimerkiksi robotti sisältää keinoälyä yhä enenevässä määrin ja Raymond Kurzweilin mukaan se tulee ohittamaan ihmisen älykkyydessä vuoden 2040 tienoilla. Keinoälyä kehitetään tutkimalla ihmisälyä ja kehittämällä robottien kognitiivisia kyvykkyyksiä. Toistaiseksi keinoäly perustuu siis siihen, mitä ihmiset ovat ja tietävät. Entäpä sitten, kun robotit alkavat kehittää itse itseään ja omaa älykkyyttään? Nyt jo keskustellaan siitä, voivatko robotit kehittää oman kielensä.

BohoBusineksen keskeinen viesti on, että ihminen ei voi kilpailla robotin kanssa siinä, missä robotti on hyvä. Siksi meidän ihmisten tulisi kehittää itseämme ihmisinä – niissä asioissa, jotka meille ovat vahvuuksia. Monet pelkäävät robokalypsea, sitä että robotit ottavat ylivallan – itseämme kehittämällä ja valmentamalla niin ei käy, mutta joudumme silti opettelemaan tapoja tehdä tasavertaista yhteistyötä koneiden kanssa.

Ubiikkiteknologia

Ubiikki on kaikkialla läsnä olevaa teknologiaa.  Se on jatkuvaa langatonta yhteyttä käyttäjän kannalta oleelliseen tietoon. Japani on ubiikkiteknologian edelläkävijämaita –vuonna 2009 käyttöönotettu ubiikkimetropolin ubiopas on esimerkki turisteja palvelevasta ubisovelluksesta.

Ambient Intelligence

Teknologia on perinteisesti ollut sitä, että se toimii ihmisen aloitteesta. Ihminen painaa nappi ja teknologia toimittaa palvelun. Myös ubiikkiteknologia on ihmisen aloitteesta toimivaa. Ambient intelligence muuttaa asian toisinpäin, teknologia reagoi ihmisen läsnäoloon, tunnistaa asioita ja tekee omia ehdotuksia ja aloitteita toiminnaksi. Ambient intelligencen sensorit tarkkailevat ja oppivat ja pistävät tekniikan toimimaan havaintojen pohjalta.  Philips on tutkinut asiaa jo pitkään. Ambient intelligence on osa yhtiön visiota vuodelle 2020.

Omassa puhelimessani on ambient intelligencea; näytön reunassa on pieni silmä, joka tunnistaa katsonko

vielä ruutua. Kun lakkaan katselemasta niin ruutu sammuttaa itse itsensä.

3D printtaus

3D printtaus alkaa varmasti olla jo tuttua, kiitos Risto Linturin voimallisten ponnistelujen.  Hämmästttäviä ovat lähes päivittäin tulevat 3D printtaus innovaatiot. Se, että talot ja autot voidaan tulevaisuudessa tulostaa jättimäisillä printtereillä, on jo vanha uutinen. Mutta se, että nyt tulostetaan jo robottien osia ennakoi sitä, että jonain päivänä robotit voivat tulostaa itse itseään.

3E teknologiat

Kirjoitamme parhaillaan BohoBusiness kirjaa englanniksi. Siinä lanseeramme 3E teknologiat; exponential, emerging, everywhere.  Uskomme, että mikäli 3E teknologioita ei ymmärrä, niin tipahtaa kehityksestä nopeammin kuin eno veneestä.

Exponential on ehkä se vaikein ymmärtää. Usein robotisaatiosta puhuttaessa viitataan kehruu Jenniin, teemme sen itsekin kirjassamme. Mutta jokaisena aikana on oma ilmiö, joka etenee eksponentiaalisesti. Tänä aikana se on robotisaatio kaikkine liitännäisineen. Tässä lyhyt selitys eksponentiaalisuudesta: jos laitat shakkilaudalle ensimmäiseen ruutuun yhden hiekanjyvän, seuraavaan kaksi, sitten neljä, seuraavaan kahdeksan ja niin edelleen. Viimeisessä ruudussa sinulla on niin paljon hiekkaa, että voit peittää sillä maapallon. Mutta eksponentiaalisuus on kavala ilmiö; vielä viimeisillä riveillä näyttää siltä, että eihän tässä mitään hurjempaa ole tapahtumassa, kunnes vyöry tulee viimeisissä ruuduissa. Puhutaan ”shakkilaudan toisesta puolesta” teknologian osalta olemme siirtymässä toiselle puolelle, joten kannattaa olla tarkkana. Pitäisi myös kysyä, olemmeko myös ilmastomuutoksessa jo shakkilaudan toisella puolella?

Koskapa teknologia on eksponentiaalisessa vaiheessa niin myös uusia innovaatioita, start-upeja ja ideoita syntyy kuin sieniä sateella, emerging. Suomen kannattaa olla tässä erityisen tarkkana, sillä robotisaatio maaperän puuttuminen aiheuttaa sen, että parhaat aloitteet siirtyvät sinne, missä niillä on paras kasvualusta. Esimerkiksi Ruotsiin, jossa robotisaatio on ollut agendalla jo vuosia.

Ja teknologia levittäytyy yhä laajemmalle, kaikkialle – everywhere.  Tämä edellyttää lainsäädännön tarkastelua ja uudistusta. Se edellyttää arvokeskustelua siitä, mitä haluamme teknologialta ja minkälainen rooli sillä olisi ihmisen hyvinvoinnissa. Erityisesti päättäjien olisi viimeistään nyt alettava miettiä, miten teknologia vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin.

Transmedia

Edellisiin viitaten on yhä tärkeämpää ymmärtää mitä on transmedia. Kun mediaa on joka puolella ja se tulee olemaan jopa ihmisen läsnäoloon reagoivaa ja johtopäätöksiä tekevää, niin on todellakin opittava jakamaan tarinoitaan monen, yllättävänkin, median välisesti; mikä viesti tulee kylpyhuoneen peilistä? auton sivuikkunasta? silmälaseista? Onko ambient media tulevaisuuden sosiaalinen media? Onhan muistettava, että robotit tulevat näyttelemään merkittävää roolia mediakentässä, ei pelkästään viestien, uutisten ja tarinoiden tuottajina vaan myös niiden välittäjinä ja keskusteluihin osallistujina.

Ole ihminen ihmiselle

Kuten BohoBusiness kirjassamme toteamme ja mitä pidämme kaikkein tärkeimpänä asiana. Ihminen menestyy olemalla aito, oma itsensä ja kehittämällä omia vahvuuksiaan yhä paremmiksi, tekemällä omia valintojaan, elämällä omaa elämäänsä, tulemalla onnelliseksi omalla tavallaan. Välittämällä toisista ihmisistä ja olemalla avuksi, siellä missä juuri hänen avustaan on tarvetta. Sanalla sanoen: olemalla ihminen.

Lopulta kyse on ihmisestä. Voimme vaikuttaa robotisaatioon, teknologiaan – kaikkeen. Mutta meidän on oltava aktiivisia; osallistuttava, keskusteltava ja tartuttava toimeen – unohtamatta aikaan saamista.

Video: Robottiyksiköt tarjosivat aivan uudenlaisia kuvaelämyksiä Lontoon Olympialaisissa.



Comments are closed.