No categories

No categories

Suunnanmuutos? Nuupahtamisen ilmapiiristä linjan muutoksiin

jarikaivooja

22.03.2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt lienee useimmille päättäjille selvää, että Suomessa olisi kyettävä merkittävään suunnanmuutokseen ennen vuotta 2015. Vuonna 2015 on taas eduskuntavaalit. Politiikassa vaalit on sellainen realiteetti, ettei sen merkitystä ainakaan kukaan poliitikko voi kiistää. Suunnanmuutoksessa olisi päästävä eteenpäin ennen vuotta 2015. Onnistunut suunnanmuutos vaatisi onnistuneen ja positiivisten tuloksekkaan työmarkkinakierroksen, hallituksen päätökset 10 miljardin euron kestävyysvajeen eliminoimiseksi, kuntauudistuksen, jolla julkisen sektorin tuottavuutta parannetaan sekä hallituksen pysymisen kasassa seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.
Täällä Intellectual Transit Zone –sivustolla olemme käsitelleet monia aiheita, ubiikkiteknologista murrosta, verotusta, innovaatiopolitiikkaa, kestävyysvajetta, kilpailukykykysymyksiä ja robotisaatiota. Monien keskusteluiden pohjalta näyttää selvästikin siltä, että Suomessa vallitsee nuupahtamisen ilmapiiri. Tähän samaan johtopäätökseen on tullut nyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jyri Häkämies.
Miten Suomi on päässyt tähän tilaan? Varmasti on niin, ettei ole yhtä selkeää syytä nuupahtamiseen. Politiikan kentässä ehkä ole kyetty uudistumaan riittävässä määrin. Sateenkaari- ja sillisalaattihallitukset eivät ole ehkä olleet riittävän teräviä hoitamaan nopeita muutostilanteita. Hallitusten energiaa on jouduttu käyttämään paljon Eurooppa-politiikkaan ja Euroopan talous- ja velkakriisien hoitamiseen. Myös julkisen sektorin uudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Kuntauudistus, sosiaali- ja terveysuudistus ja epäonnistunut valtion tuottavuusohjelma eivät ole olleet isoja menestystarinoita suomalaiselle politiikalle ja demokratialle.
Elinkeinoelämän piirissä on tapahtunut kaksi isoa rakennemuutosta metsäteollisuudessa ja tietotekniikkateollisuudessa. Toisaalta Evan uusi raportti väittää, että kilpailukyvyn menetys johtuu yritysjohdon virheistä. Varmasti voidaan löytää muitakin syitä kansantalouden ja elinkeinoelämän kehityksen nuukahdukseen. Kaikki kannustimet ja verotus eivät ehkä ole olleet riittävän kannustavia kasvuyrityksille. Osa yrityksistämme on siirtynyt Viroon tai muihin maihin parempien kasvunäkymien perään. Emme ole osanneet ennakoida monia isoja muutoksia teknologiakehityksessä kuten viestinnän sähköistymisen vauhtia. Olemmeko nyt valmiita ubiikkiteknologiseen murrokseen ja robotisaatioon? Syytä olisi, jos aiomme saada uuden suunnanmuutoksen aikaan.
Myöskään työmarkkinajärjestöjen väliset suhteet eivät ole olleet erityisen toimivia. Ilmapiirissä olisi varmasti parannettavaa. Nahistelu 3 päivän koulutusvapaista ei ole herättänyt toiveikkuutta, koska työmarkkinapäättäjien pöydälle on tulossa vielä isompiakin asioita kuten kestävyysvajeen edellyttämät päätökset.
Nyt työmarkkinoilla on yli 40 000 syrjäytynyttä nuorta. Suomessa on myös 100 000 alle 30-vuotiasta, jolla ei ole mitään tutkintoa. Monet tutkimukset ovat pitkään kertoneet päättäjille, että syrjäytyneitä ja ilman tutkintoa olevia nuoria on lähes mahdotonta saada mukaan vaativille tietoyhteiskunnan työmarkkinoille. Tämä työmarkkinoiden ongelma on ratkaistava mahdollisimman pian. Tarvittaneen muutakin toimia kuin nuorisotakuu.
Eräs asia on varma. Suunnanmuutos edellyttää tuottavuuden kasvattamista. Tarvitsemme dynaamisia kasvuyrityksiä, kuntauudistusta ja tehokasta sosiaali- ja terveyssektoria. Tarvitsemme lisää avarakatseisuutta, tulevaisuustietoisuutta ja joustavuutta saadaksemme suunnanmuutoksen aikaan.

Comments are closed.