No categories

No categories

“Uusi pohjoisen maantiede” – Mitä se tarkoittaa?

yrjomyllyla

15.12.2012

Hallituksen tulevaisuuspoliittisessa selonteon valmistelussa on otettu yhdeksi horisontaaliseksi teemaksi kuudesta keväällä 2012 ns. Uusi pohjoisen maantiede -termi. Koska edustan Suomessa harvalukuista maantieteilijöiden joukkoa ja vielä harvempaa siinä väitelleiden joukkoa, katson velvollisuudekseni osaltani tuoda aiheeseen liittyvät  muutamat olennaiset näkökulmat esille pyrkimättä  tyhjentävästi vastamaan kysymykseen.

Aluksi on todettava mahdollisista “virikkeistä”, jotka ovat johtaneet teeman valintaan. Oletan, että jollakin tai kaikilla alla luetelluilla on ollut osavaikutuksensa valintaan.

1) Muotoilu noudattelee kalifornialaisen maantieteen professori Laurence C. Smithin (2011) “Best selleriksi” yltäneen kirjaan “Uusia Pohjoinen – Maailman vuonna 2030″ nimeä. Katso kirjasta lisää (esitelmästäni Tieteiden talolla helmikuussa “Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät“, jossa käsittelen kirjaa )

2) Osallistuin myös ns. Tulevaisuusverstaaseen Finlandia-talolla 27.3.2012 tutkijoiden kiintiössä. Keskustelussa “Uuden pohjoisen maantieteen kysymykset korostuivat”. Tulevaisuusverstaan jälkeen ja pohjalta tehtiin viralliset teemavalinnat. (ks. esim.  blogiartikkeli Fintrip-seminaarista ja Tulevaisuusverstasta edeltävä artikkeli sähköisestä   prosessiin liittyvästä kyselystä)

2) Maantiede on esimerkiksi maailman suurimmassa maassa Venäjällä arvossaan ja itse presidentti toimii maan maantieteen seuran puheenjohtajana - olisiko Suomenkin poliittisen johdon kuunneltava enemmän mm. Venäjää ja pohjoista maantiedettä Suomessa tutkineita maantieteilijöitä? (Ks. esim. Kaleva 24.10.2012 ja HS uutinen 11.10.2012.) Ainakin eräs presidenttimme historiassa oli sitä mieltä, että maantieteelliset tosiasiat on syytä tunnustaa.Vaikuttaa, että myös Suomen Maantieteellinen Seura, jonka jäsenenä myös toimin, varautuu yhteistyön tiivistämiseen Venäjän maantieteellisen seuran kanssa.

  • Mutta mitkä ovatkaan tämän päivän uudet pohjoisen maantieteen tosia-asiat, jotka on syytä tunnustaa? Tässä artikkelissa vastataan  vain muutamalla näkökulmalla.

ENSIKSI: GEOPOLITIIKASTA GEOEKONOMIAAN -TERMINOLOGIAN MUUTOS OSA UUTTA MAANTIEDETTÄ? – Esimerkkinä Murmanskin alueen luonnonvarojen ja sijainnin merkitys Venäjän federaatiolle

Geopolitiikka-termi ja Murmanskin alue (Myllylä2007: 134-135):

“Geopolitiikalla tarkoitetaan maantieteellisten tekijöiden vaikutusta valtioiden politiikkaan (Enkama 1986: 556;  Mackinder 1904; Juntunen 2002: 82). Murmanskin alueen maantieteellinen sijainti ja alueen luonnonvarat vaikuttavat sen, että alue otetaan huomioon Venäjän valtion politiikassa. Geopoliittisesta näkökulmasta on ymmärrettävä väite, että Moskova ei tule koskaan antamaansa valtaansa ainakaan Murmanskin alueesta kokonaan alueelle tai oligarkeille. Geopoliittisessa ajattelussa luonnonvarojen hallinnalla on keskeinen merkitys eikä resurssisotien merkityskään ole vähentynyt (Moisio 2005: 17).”

Geoekonomia-termi ja Murmanskin alue (Myllylä 2007: 60):

Murmanskin alueen geoekonominen merkitys Venäjän federaatiolle perustuu alueen runsaisiin luonnonvaroihin ja maantieteelliseen asemaan. Tärkeitä luonnonvaroja ovat rautamalmi, nikkeli, kupari, mangaani, sinkki, fosfaatti, kiille ja kala. Näiden hyödyntämiseksi alueelle on perustettu kaivos- ja metalliteollisuutta ja kalanjalostusteollisuutta. Venäjän koko apatiittituotanto tapahtuu Murmanskissa ja 40 % Venäjän nikkelin tuotannosta on Murmanskin alueella (EM 2007). Myös energiantuotanto on huomattavaa, koska alueen teollisuus tarvitsee runsaasti sähköä. Alueella on siksi myös neljän reaktorin ydinvoimala. Luonnonrikkauksien ja niitä hyödyntävien teollisuudenalojen lisäksi alueen maantieteellinen sijainti on Venäjän federaatiolle tärkeä. Alueella sijaitsee Venäjän ainoa ympäri vuoden sulana oleva valtamerisatama, josta on suorat yhteydet Atlantille. Venäjän merivoimien pohjoinen laivasto sekä osa Venäjän kauppalaivastosta sijaitsevat molemmat Murmanskin alueella. Alue on tunnettu erityisesti ydinkäyttöisten sukellusveneiden tukikohdista ja jäänmurtajista, kalateollisuudesta ja laajasta ei-rautapitoisten malmien sekä apatiittien tuotannosta. (EM 2007)”

Summarum: geopolitiikka ja geoekonomia ja Suomen politiikka

Geopolitiikkaa pidetään jossain määrin kylmän sodan aikaisen käsitteenä, vaikka kyllä sillä käyttöä on nytkin. Yksinkertaistettuna ajatus geopolitiikka-termissä on, että maantiede vaikuttaa valtion politiikkaan. Aiemmin pohjoisten alueiden merkitys oli pitkälti kylmän sodan näkökulmasta tärkeä, esimerkiksi Murmanskin alueen (= Murmanskin lääni, eli koko Kuolan niemimaa) on joiden lähteiden mukaan edelleen maailman tiheimmin ydinasevarusteltu, (ks. esim. artikkelini Futura 2/2008 Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus?). Nykyisessä “uudessa tilanteessa” pohjoisilla alueilla on merkittävää taloudellista merkitystä, mikä pitää sovittaa yhteen turvallisuuspoliittisten intressien kanssa. Tätä myöten tulee tavallaan käyttöön sana “geoekonomia”. Tämä on yksi näkökulma, joka pitää huomioida  tosin on paljon muitakin lähtökohtia ja näkökulmia, jotka pitää huomioida. Uusi Venäjä ja kylmän sodan päättyminen, on kuitenkin keskeinen prosessi, joka on meneillään. Venäjä elää pohjoisesta (esim. 90 % Venäjän kaasusta tulee Yamalista em. Kalevan artikkelin mukaan ja 25 % maailman kaasusta) ja sille on elintärkeää nämä pohjoiset kysymykset, joissa Suomi voi olla strateginen kumppani, arktisen osaamisen suurvalta.

Tässä yhteydessä sopii toivoa, että “Uusi pohjoisen maantiede” vaikuttaisi meilläkin valtion politiikkaan, siis että geo vaikuttaisi politiikkaan. Onko maantieteellistä ja alueellista ymmärrystä valtion neuvonantajilla? Onko maantiede vaikuttanut tai sitä otettu millään tavalla huomioon esimerkiksi kuntarakenneuudistuksessa? Tällä hetkellä voisi kysyä, eikö Suomen maantieteellinen asema ja sen luonnonvarat todellakaan vaikuta valtion politiikkaan, jolle peliteollisuus yms. ympäristöstä osittain irralliset kysymykset ovat tärkeitä? Mikä on Suomen hallituksen, eduskunnan ja valtakunnan yleinen intressi maan erityisen rikkaisiin luonnonvaroihin, koska se on jakanut niitä korvauksetta pois tähän päivään asti luomatta mitään hyötymismekanismia.  Esim. em. väitösteksti ja siten tämä blogiartikkeli mahdollistui osin sen vuoksi, että Neste oli vielä tutkimuksen hakuvaiheessa v. 2003 öljyntuottajana Venäjällä, mutta on siirtynyt palmuöljyn jalostajaksi (myi Lukoilin kanssa omistamansa kentän / oikeudet v. 2005) ja ostaa oman kentän sijaan öljyä nousevaan maailmanmarkkinahintaan haitallisine vaikutuksineen Suomen kauppataseeseen. Samalla muiden toimijoiden, kuten pk-yritysten pääsy markkinoille estyy.// Yksi  tutkimusryhmän jäsenistämme, Mattias Spies väitteli Nesteen ja Lukoilin Severtekin öljykentästä ja sen työoloista vuonna 2010. Väitöskirja löytyy englannikielisenä netistä.

TOINEN MUUTOSTA HAVAINNOLLISTAVA ESIMERKKI VAHVOJEN ENNAKOIVIEN TRENDIEN VALOSSA: ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTIHANKKEEN TIETOISKU 2/2012 TEKSTI ARKTISEEN JA POHJOISUUTEEN VAIKUTTAVISTA MUUTOSTEKIJÖISTÄ (s.3)

“Arktisille alueille, johon myös Suomikin kuuluu em. arktisen ympäristön ominaisuuksien perusteella, kohdistuu kasvavaa kysyntää. Kyse on selvimmin -kaasun, öljyn, mineraalien ja ravinnoksi kelpaavien raaka-aineiden hyödyntämisestä. Vilkas liikenne esimerkiksi Koillisväylällä muussa kaupallisessa mielessä jakaa myös haastateltujen panelistien mielipiteitä.

Raaka-aineiden hintojen nousu maailmantalouden kasvun ja sen taustalla olevan väestönkasvun ja kaupungistumisen vuoksi on yksi keskeinen tekijä.

Kuva. Jeremy Granhalmin kehittämä GMO-indeksi kuvaa, että 33 eri raaka-aineiden keskimääräinen hintaindeksi on lähtenyt 100 vuoden alenevan kehityksen jälkeen kasvuun.

Toinen usein huomiotta jäänyt tekijä on, että arktisen alueen suurimman ja pinta-alaltaan maailman suurimman valtion Venäjän luontaiset intressit ovat siirtyneet pohjoiseen Neuvostoliiton hajottua, kun se menetti luonnonvaroiltaan rikkaita eteläisiä valtioita. Venäjä tarvitsee Koillisväylää ja arktista teknologiaa lähtökohtaisesti ilman ilmastonmuutosta tai raaka-aineiden hinnan nousuakin.

Kolmas tekijä on hyvin tullut selväksi Arktisen meriteknologian ennakointihankkeessa mm. Jon McEwanin tekemien kansainvälisten haastatteluiden kautta: Kustannuksia ja ympäristöä säästävä teknologinen kehitys on avainasemassatoimittaessa kalliin tuotantokustannusten alueilla, tarvitaan innovaatioita, jotka tekevät luonnonvarojen hyödyntämisen mahdolliseksi. Tässä mielessä Suomi arktisen meriteknologian ”suurvaltana” voi olla avainasemassa ylipäätään pohjoisen hyödyntämisessä.

Ilmastonmuutoksella on merkittävä helpottava vaikutus toimintaan mm. yksivuotisen jään vähetessä ja jos trendi jatkuu, sen vaikutus voi korostua siitä, mitä se on ollut tähän asti. Tähän astista kiinnostusta ja toimintaa pohjoisessa Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen koordinaattori Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy:stä perustelee enemmän edellä mainituilla kolmella tekijällä kuin ilmastonmuutoksella, mm. väitöskirjastaan ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025” tukea ajatukselleen hakien.”

(em. lainattu Tietoisku on osoitteessa www.amtuusimaa.net , jossa on myös muuta mielenkiintoista otsakkeen “Uusi pohjoisen maantiede” alle liittyvää tietoa.)

 

Lähteet:

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation).  <http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35.

Smith, Laurence C. (2011). Uusi pohjoinen – Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys URSA. Suomentanut Tuukka Perhonniemi Koneen Säätiön tukemana.

Ks. myös:

Myllylä, Yrjö (2011). The Norht-East Passage is already a fact. Baltic Rim Economies 31.5.2011, Bimonthly Review 2/2011, 38. Expert Article 765. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/bre310511>

Myllylä, Yrjö (2010). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010). Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings Kotka, Finland 2010 Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series B.
Research and Reports. No: 65. 61-79. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010>

Myllylä, Yrjö (2010). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180.  <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=vy14010113558959&cmd=download>

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi29410111625283&cmd=download>

Myllylä, Yrjö (2009). Luoteis-Venäjän taloudellinen kehitys ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet. Presentation in De Urbe Uloa – Suomi Euroopassa seminar in Oulu 9.9.2009. University of Oulu, City of Oulu, Council of Oulu Region. State Provincial Office of Oulu, The Finnish Local Heritage Federation.  Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:23.   < http://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2012/04/suomieuroopassa2009-ymy.pdf>

Myllylä, Yrjö & Oleg Andreev & Vesa Rautio (2008). Where are the hubs and gateways of development? Developments in Murmansk Oblast. 182-199. In Rautio, Vesa & Markku Tykkyläinen (eds.): Russia’s Northern Regions on the Edge. Kikimora Publications. University of Helsinki. <http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/publications/contents/kikimora_b37_contents.pdf>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö & Markku Tykkyläinen (2007). Murmanskin alue – kehityksen solmu ja hiipuva takamaa. Terra 119:1. 19-36.

Myllylä, Yrjö (2006). The future of the Murmansk Oblast assessed by three Delphi panels. Fennia 184:1. 53-73.  <http://ojs.tsv.fi/index.php/fennia/article/view/3732/3523>

Ks. myös tietopaketit / artikkelikoosteet

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

RD Aluekehitys Oy

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: http://yrjomyllyla.com

Asiantuntijapalvelut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta:

http://ffrc.utu.fi/yhteystiedot/henkilokunta/yrjo-myllyla.html

In english: http://yrjomyllyla.com/category/in-english/



Comments are closed.