Kirjoituksia

Kirjoituksia

Ville Vähämäki: Kansallisesta ennakoinnista kansakunnan menestystekijä

2030.fi

10.02.2014

Tulevaisuusselonteossa esitettiin, että Suomessa täytyisi ottaa käyttöön kansallinen ennakoinnin toimintamalli, jonka puitteissa yhdessä tuotetaan ja kootaan, sekä välitetään suomalaista ja kansainvälistä ennakointitietoa yhteiseen käyttöön. Ajatus on erittäin hyvä. Valitettavasti ennakoinnin toimintamallin ja etenkin ennakoinnin työkalujen kehittäminen on erittäin vaikea ja monimutkainen ongelma. Esitän tässä lyhyessä kirjoituksessa ajatuksia erään mahdollisen ennakointityökalun kehittämisestä.

Ennen kuin menen syvemmälle ennakointityökalujen kehittämiseen, totean itse tulevaisuusselonteosta seuraavaa: tulevaisuuden ennustaminen on lähes kaikilta osin erittäin haastavaa. Esimerkiksi nostan Suomen sata uutta mahdollisuutta – tutkimuksessa esitetyn väitteen siitä, että erilaisia teknologialistauksia pystyy esittämään lähes kuka tahansa, mutta tuskin kukaan kykenee kertomaan, miksi jokin teknologia on toista tärkeämpi, tai millä kriteereillä listaus on muodostettu. Jos saan tehdä niinkin rohkean väitteen, että erilaiset innovaatiot ovat tulevaisuudessa talouden ja yhteiskunnan sekä ajavia, että ohjaavia voimia, on kenties tärkeimpiä asioita tulevaisuuden ennakoinnin kannalta pyrkiä ennustamaan erilaisten teknologioiden kehitysvauhteja ja suuntia. Helpommin ennakoitavia asioita ovat esimerkiksi väestönkehitykseen sekä demografiaan liittyvät asiat, mutta pidän näitä seikkoja talouskehityksen kannalta erittäin tärkeinä. Mielestäni on tärkeää tunnistaa keskeiset Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat teemat, olivat ne sitten helposti tai vaikeasti ennustettavia. Väitän, että liian usein ns. helppoa ennakointia väheksytään, vaikka se itse asiassa saattaa olla yhtä tärkeätä kuin vaikeiden tai monimutkaisten tapahtumien ennakointi.

Ennakoinnin työkalujen kehittämisestä esitän, että eräänä mahdollisena vaihtoehtona voisi kehittää Suomen sata uutta mahdollisuutta – radikaalit teknologiset ratkaisut – raportissa esitettyä nelitasomallia siten, että siitä voisi tehdä muun muassa alueellisen kehittämisen työkalun. Toinen kehittämisvaihtoehto voisi olla sellainen, että nelitasomallia kehitettäisiin viennin edistämisen työkalun suuntaan. Käyn alla lyhyesti läpi näitä vaihtoehtoja.

Alueellisen ennakoinnin työkalun kehittämisestä

Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa kansallisvaltioiden välinen kilpailu muuttuu kaupunkiseutujen väliseksi kilpailuksi. Tällöin ne kaupunkiseudut, jotka pystyvät omaksumaan uusia radikaaleja teknologioita nopeimmin, kehittämään niitä edelleen sekä erikoistumaan joillekin kasvaville ihmiskunnalle lisäarvoa tuottaville aloille, tulevat menestymään erinomaisen hyvin tulevaisuudessa. Annan tekstissäni selkeät ohjeet siihen, kuinka voidaan luoda alueellinen ennakointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa eri maakuntien vahvuuksia arvonluontiverkoissa, poimia maakunnan kannalta keskeisiä radikaaleja nousevia teknologioita, ennakoida maakunnan tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ja ilmiöitä, ja jota voidaan myös käyttää koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempaan yhteensovittamiseen.

Aivan ensimmäiseksi meidän täytyy tunnistaa ne arvoverkot, jotka ovat tulevaisuudessa kasvavia. Arvonluontiverkolla kuvataan maailmanlaajuisiin tarpeisiin perustuvaa yhteiskunnallista ja teknologista muutoksen aluetta. Jotta tehtävämme helpottuisi, olemme tunnistaneet Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut -julkaisussa 20 kasvavaa arvonluontiverkkoa, jotka tyydyttävät valtaosan ihmisten ja organisaatioiden tarpeista vuoteen 2030 mennessä. Nämä ovat listattuna alla. Tarkemmat kuvaukset kunkin arvoverkon osalta löytyvät tutkimuksestamme. Samalla on listattu nykytilanne kustannuksineen, uusi toimintamalli sääntöineen, teknologisen valmiuden kehitys, siirtymävaiheen ongelmat sekä lainsäädännölliset esteet.

Arvonluontiverkostot, joiden avulla radikaalit teknologiat arvotetaan:

1. Henkilöautoliikenteen automatisointi 2. Tavaraliikenteen automatisointi 3. Lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros 4. Kaupan ja palveluiden virtualisoituminen 5. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto 6. Etäläsnäolo ja työkalujen kauko-ohjaus 7. Oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen 8. Toimintakyvyn säilyttämistä tukeva omatoiminen ja yksilöllinen terveydenhuolto 9. Toimintakyvyn lisääminen toimintakykynsä menettäneille 10. Tietoisuutta toimintaympäristöstä lisäävät välineet 11. Toiminnalliset materiaalit ja uudet materiaaliteknologiat 12. Tavaran älykkyyden toiminnalliset lisäarvot 13. Kestävän kehityksen energiateknologiat 14. Raaka-aineet maapallon hyödyntämättömiltä alueilta ja avaruudesta 15. Viihteen, kulttuurin ja vaikuttamisen osallistuvat muodot 16. Maanpuolustus ja terrorismin torjunta 17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen 18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat 19. Identiteettien ja sosiaalisten rakenteiden virtualisoituminen 20. Demokratia, vapaus ja sosiaalinen koheesio

Seuraavana vaiheena on tunnistaa radikaaleja uusia teknologioita. Tutkimuksessamme olemme listanneet sata teknologia-aluetta tai teknologista ratkaisua, joista voi syntyä maailmaa mullistavia tuotteita tai palveluita. Teknologiat on valittu siten, että niiden tulisi olla saatavilla viimeistään vuonna 2020. On tärkeää arvioida myös kunkin teknologian kypsyystaso. Nyt on huomattava, että tähän radikaalien teknologioiden globaaliin listaukseen voidaan lisätä alueellisesti tärkeitä teknologioita. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan nettisivuilta on saatavissa Excel-taulukko, jossa on ristiintaulukoitu arvoverkot sekä radikaalit teknologiat, eli kullekin teknologialle on annettu pistemäärä jokaisessa arvoverkossa. Näin ollen teknologiat on saatu järjestettyä arvojärjestykseen. Jos ja kun joidenkin teknologioiden osalta tapahtuu kehitystä tai huomataan, että jokin teknologia onkin vaikutuksiltaan laaja-alaisempi kuin alun perin on arvioitu, muuttuvat taulukon pisteet ja teknologia nousee listalla.

Alueellinen tarkastelu

Tähän mennessä kaikki tarvittava tieto löytyy, mutta nyt täytyisi alkaa tekemään radikaalien teknologioiden alueellista tarkastelua. Ensin kannattanee tutkia sitä sadan teknologian listausta, joka on jo valmiina. Keskeisin kysymys on se, onko alueellamme kyseisen radikaalin teknologian osaamista ja onko kyseisen teknologian koulutusta? Nyt tullaan mielenkiintoisille alueille, eli voisiko olla niin, että jollakin alueella on johonkin radikaaliin teknologiaan osaamista, vaikka koulutusta ei olekaan, tai sitä on hyvin vähän? Entä onko johonkin teknologiaan koulutusta, mutta tarkempi analyysi osoittaakin, että alueelle ei ole syntynyt alan osaamiskeskittymää? Voimmeko päätellä jotain tästä?

Jotta saisimme selkeän kuvan alueen työelämän osaamis- ja koulutuskeskittymisestä, tulisi edellä mainittuun Excel-taulukkoon lisätä kaksi saraketta, toinen alueelliselle osaamiselle ja toinen alueelliselle koulutukselle. Pistemäärät voisivat olla vaikka 0-2. Jos sarakkeet kytketään olemassa oleviin laskentakaavoihin sopivasti, on työkalumme valmis.

Seuraavaksi voimme lisätä taulukkoon alueellisia radikaaleja teknologioita, jotka eivät ole nousseet vielä edellä mainittujen sadan listalle. Kun annamme pisteitä teknologialle eri arvonluontiverkkojen suhteen, sekä alueellisen osaamisen ja koulutusosaamisen osalta, arvioissa kannattaa olla raa’an rehellinen. Omalle alueelle tärkeä uusi radikaali teknologia saattaa saada alhaiset pisteet arvoverkkotarkastelussa, mutta jos on alueellista työelämän osaamista ja koulutusta, niin teknologia noussee listalla ylöspäin. Toisaalta suurten kasvukeskusten täytyy huomioida listalla korkealla olevat teknologiat väistämättä jotenkin.

Jotta työkalu voisi toimia trendien ennustajana, täytyy taulukkoa päivittää esimerkiksi puolivuosittain.

Kuten ensimmäisessä kappaleessa totesin, tulevaisuudessa kaupunkiseudut kilpailevat keskenään, eivätkä välttämättä niinkään kotimaan sisällä, vaan maailmanlaajuisesti. Tässä kilpailussa menestyvät ne alueet, jotka pystyvät erikoistumaan. Esittämälläni tavalla voidaan kyetä tunnistamaan ne alat, joille kunkin alueen kannattaa erikoistua.

Viennin edistämisen työkalun kehittämisestä

Ensimmäiseksi meidän on kansakuntana ymmärrettävä sekä hyväksyttävä ne globaalit kasvavat arvoverkostot, jotka luovat tulevaisuudessa huomattavan lisäarvon maapallon väestölle. Tämän jälkeen on tunnistettava niitä radikaaleja teknologioita, jotka vaikuttavat näihin arvonluontiverkostoihin. Seuraavaksi on pohdittava Suomen nykyistä osaamistasoa kunkin teknologian kohdalla, sekä arvioitava teknologioiden koulutuksen tarpeellisuus. Viimeiseksi pitää arvioida, mitä valmiita vientikanavia suomalaisilla yrityksillä on jo valmiina. Näitä pohdintoja ja arviointeja on tehty Suomen sata uutta mahdollisuutta raportissa.

Mielestäni keskeinen asia viennin edistämisen kannalta on se, että tiedämme mitä meiltä halutaan ostaa. Maailma on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka kaupat on tehty ennen kuin koko tuotetta on ollut edes valmiina tai suunnittelijan pöydällä. Kenties meillä suomalaisilla on liian suuri halu tehdä ensin täydellinen tuote, ja vasta sen jälkeen alkaa myyminen ja markkinointi. Monesti on kuultu surullisia tarinoita myös siitä, että on kehitetty tuote, jolle ei ole löytynyt asiakkaita lainkaan.

Ehkäpä voisimme tehdä maakohtaisen kartoituksen Suomen lähetystöjen kautta siitä, mitä meiltä suomalaisilta halutaan ostaa nyt ja tulevaisuudessa. Suomen sata uutta mahdollisuutta – teknologialistausta voitaisiin käyttää apuvälineenä. Tällöin näkisimme heti millä teknologioilla olisi missäkin maissa kysyntää, ja tieto tulisi kootusti samaan taulukkoon. Näkisin, että tällä tavoin saisimme myös lähetystöihimme tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia suomalaisilla voisi olla tarjota.

Loppumietteitä

Tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat-jaosto on julkaissut kirjan Suomen sadasta tulevaisuuden teknologiasta. Julkaisu ei pelkästään kerro niistä jopa sadasta tulevaisuuden teknologiasta, joita Suomella on valmius kehittää, vaan tarjoaa järjestelmän, jolla kehitysalueet on pisteytetty tärkeysjärjestykseen juuri Suomen näkökulmasta. Tehtävä oli erittäin haastava. Haastava on myös tämä esittämäni harjoitus, jossa alueellisesti tunnistetaan keskeisiä osaamis- ja koulutuskeskittymiä kunkin radikaalin teknologian osalta. Tämä tekemällä saadaan kuitenkin aikaan työkalu, jolla voidaan muun muassa ennakoida tulevaisuuden koulutus ja työelämätarpeita. Viennin edistämisen työkalun kehittämisen osalta mietteeni jäivät ehkä hieman viimeistelemättömälle tasolle, mutta tämä johtuu siitä, että ehdin jo kerran kehittää täsmällisemmän työkalun, mutta kun en sitä kirjaillut ylös, niin olen sen jo unohtanut, mutta unohtaminenhan on inhimillistä.

Maailma muuttuu. Sitä ei pidä pelätä – päinvastoin. Teknologia on apunamme jo tänä päivänä lähes jokaisessa arkisessa askareessa, jota teemme. Tätä kirjoittaessa käytän aikanaan mullistavaksi koettua tekniikkaa, joka nyt on itsestäänselvyys. Jonain päivänä itsestäänselvyyksiä ovat myös nyt radikaaleilta tuntuvat teknologiat.

Aivan lopuksi totea, että maassamme tarvitaan tulevaisuudessa sekä filosofeja että insinöörejä – molempia yhdessä. He täydentävät toisiaan, ja erikseen heistä ei saada irti täyttä hyötyä kansakunnallemme.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan radikaalit teknologiat -jaoston puheenjohtaja

One thought on “Ville Vähämäki: Kansallisesta ennakoinnista kansakunnan menestystekijä

  1. Eija Ahola says:

    Kiinnostava ja hyvä yhteenveto. Artikkelin pohjalta saa hyvän käsityksen siitä, miten kaikki ympärillämme muuttuu, yhtä aikaa ja ristiin rastiin, ja kaiken aikaa. On hienoa että olette tehneet yhteistä “karttaa” jonka pohjalta tulevaisuuteen voi suunnistaa. Olette oivallisesti nostaneet esiin erityisesti ns. systeemisiä muutoksia, jotka muuttavat rakenteita. Mutta: Miten raskassoutuinen ja massatuotantoon ja palkkatyöhön pohjautuva OSAAVA, KOULUTETTU, VASTUUNKANTAVA, REHELLINEN tuotantokoneistomme (tarkoitan koko yhteiskuntaamme) saadaan LISÄKSI ketteräksi, yrittäjävetoiseksi ja riskiä sietäväksi? Loistavaa että tutkimusta kohdennetaan systeemien ja arvoverkostojen muutoksiin: tuokaa näitä tuloksia reippaasti julkisuuteen, tutkimukset jäävät liian usein lähinnä tutkijoiden omiin piireihin!

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *