Uncategorized

Uncategorized

Tulevaisuus 2030 selonteon ennakkoraportista heränneitä ajatuksia, Nora Leo

2030.fi

25.04.2013

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian järjestämän Ennakointi Suomessa ja Muualla Maailmassa –jatko-opintokurssin opiskelijoita osallistui valtioneuvoston ennakointiraportin kuulemistilaisuuteen Helsingissä 21.3.2013 (Sari Söderlundin alustus). Tilaisuus oli osa kurssin suoritusmuotoa ja tarkoituksena oli antaa opiskelijoille aito kokemus osallistumisesta konkreettiseen ennakointiprosessiin. Jatko-opiskelijoiden kommenttipuheenvuorot ilmestyvät tälle sivustolle pop-up -blogina yksi kerrallaan viikon aikana. Kirjoitusten sarjan päättää Nora Leon kirjoitus.

Sähköinen hallinto –  unelma vai painajainen?

Nykyisin koetaan, että julkisella sektorilla on paljon päällekkäisyyttä ja turhaa byrokratiaa. Jotta hallintokoneisto voisi tulevaisuudessa olla nykyistä kevyempi, pidetään sen digitalisointia hyvin tärkeänä. Lisäksi tiedon sähköistämisen nähdään auttavan ihmisten arkea tuomalla julkiset palvelut kaikkien saataville asuinpaikasta riippumatta. Ajatus kuulostaa hyvinkin tuoreelta, mutta palveluiden sähköistämisessä ei ole sinänsä mitään uutta. Yksityisellä sektorilla tätä on tehty jo pitkään ja nyt siellä toimivaksi koettu tapa on levittäytymässä muualle. On totta, että nykyistä hallintokoneistoa tulisi kehittää, mutta onko sen muuttaminen sähköiseen muotoon kaikille avoimeksi paras tapa ratkaista asia?

Yksityisellä sektorilla palveluiden sähköistämisen tiedetään lisänneen tehokkuutta ja tuottavuutta Palveluiden käyttäjän näkökulmasta kokemukset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään positiivisia Vaikka sähköisten palveluiden on koettu olevan helpommin saatavilla, on asiakaspalvelun laadun samalla koettu ainakin joillakin toimialoilla heikenneen Digitalisointi ei siis automaattisesti johda palveluiden paranemiseen. Julkisen sektorin palvelukonsepteja kehitettäessä tähän seikkaan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota jo suunnitteluvaiheessa

Asiakaspalvelun laadun lisäksi suunnittelussa tulisi ottaa huomioon nykyisen tietoverkon haavoittuvuus. Samalla, kun tiedon sähköistäminen on tuonut sen helpommin ihmisten käytettäväksi, ovat myös riskit sen väärinkäyttöön kasvaneet. Tietojen hakkeroinnista, erilaisten vakoilu- ja sabotaasiohjelmien käytöstä, internetin toimintaa estävistä palvelunestohyökkäyksistä ja verkkosivujen kaatamisesta on jo nyt tullut todellisuutta. Vaikka Suomi on tällä hetkellä kyberturvallisuusasioissa maailman kärkimaita, tulee sähköisen tiedon lisääntyessä varautua myös tuleviin aivan uudenlaisiin uhkiin. Siksi hallinnon digitalisointia kehitettäessä on samalla pohdittava, kasvaako kyberhyökkäysten riski Suomessa mittavasti, kun yhä enemmän kansalaisten henkilökohtaista tietoa tulee sähköisesti käyttöön. Tietoturvan kehittämisen on oltava osana prosessia, jotta mahdolliset kyberhyökkäykset voitaisiin tulevaisuudessa estää entistä paremmin ja niistä aiheutuvat vahingot minimoida. Samalla sähköisen hallinnon rinnalle olisi luotava toimiva varajärjestelmä, joka otettaisiin käyttöön silloin, kun sähköinen tieto ei ulkoisista tai sisäisistä ongelmista johtuen olisi käytettävissä. Näin ei jouduttaisi tilanteeseen, missä koko maa lamaantuu, kun tietoverkko ei toimi.

Sähköistä hallintoa kehitettäessä tulisi samalla kehittää siihen liittyvää lainsäädäntöä. On tarkkaan pohdittava, mikä taho hallitsee sähköistä tietoa ja sen käyttöä. On mietittävä, mikä tieto on kenellekin relevanttia, eli keillä kaikilla on oikeus tietoon ja millaisia tilanteita se koskee Rajanveto näissä tilanteissa on tärkeää väärinkäytösten estämiseksi. Jonkinlaisen sähköistä hallintoa valvovan elimen perustamista tulisi miettiä ja kehittää yksityisyydensuojaa niin, että ainakaan ongelmatapauksissa kaikki ei olisi vain yksityisen käyttäjän vastuulla.

Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia ja sähkö- ja tietoliikenneverkon kehittämiseen panostetaan jo nyt, jotta tietoliikenneyhteydet olisivat jo aivan lähitulevaisuudessa kaikkien asukkaiden käytettävissä ja ettei sääolosuhteilla olisi enää juurikaan vaikutusta toimintavarmuuteen.    Siksi näkisin itse hallinnon digitalisoinnin olevan tulevaisuudessa mahdollista, jopa todennäköistä.   Mikäli suunnittelu ja toteutus toteutetaan huolella asiantuntijoiden mielipiteitä kuunnellen, siitä on mahdollista luoda vetävä toimiva brändi.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *